Suomalaisen vesiosaamisen kaupallisten ratkaisujen määrää ja vientiä lisätään viisivuotisella kasvuohjelmalla. Tavoitteena on, että Suomi on luotettu vesialan edelläkävijä, joka tarjoaa innovatiivisia ratkaisuja veden hallintaan, kiertotalouteen ja vesiturvallisuuteen. Ohjelma on lähetetty lausuntokierrokselle, joka päättyy 14.1.2025.
Maa- ja metsätalousministeriö on avannut Suomi liikkeelle -ohjelman valtionavustushaun liikunnallisen luontomatkailun ja saaristolaisten liikkumisen edistämiseen kunnille ja yhdistyksille. Haku on auki 9.2.2026 saakka ja hankkeita voi toteuttaa vuoden 2027 loppuun saakka.
EU:n kolmikantaneuvotteluissa saavutettiin eilen 4. joulukuuta alustava sopu metsäkatoasetuksen muutosehdotuksista. Keskeisiin sisältömuutoksiin kuuluisi asetuksen soveltamisen lykkääminen vuodella sekä tiettyjen toimijoiden ja alkutuotannon velvoitteiden keventäminen. Muutokset tulee vielä vahvistaa Euroopan unionin neuvostossa ja Euroopan parlamentissa ennen vuodenvaihdetta. Kansallinen täytäntöönpano yhteensovitetaan muutoksiin.
Tasavallan presidentti on vahvistanut lain vesihuoltolain muuttamisesta. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2026. Eduskunta hyväksyi aiemmin yksimielisesti hallituksen esityksen lakiehdotuksesta muutamin täsmennyksin. Lakimuutoksilla estetään vesihuollon yksityistäminen ja turvataan vesihuollon tehokas toiminta ja huoltovarmuus investointitarpeiden kasvaessa.
Marita af Klercker kirjoittaa blogissaan ruokakasvatuksen merkityksestä ruokajärjestelmän kokonaiskuvassa. Ruokakasvatus on väline, joka auttaa hahmottamaan, mistä ruoka tulee, miten se tuotetaan ja mitä vaikutuksia valinnoillamme on. Ei jätetä ruokakasvatusta yksittäisten tekojen varaan!
Maaseutupolitiikan perinteinen puurobaari kokosi 9. joulukuuta kansanedustajia, eduskunta-avustajia ja ryhmäkanslian asiantuntijoita keskustelemaan ajankohtaisista asioista maaseutupolitiikan erityisasiantuntijoiden, tutkijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Keskustelu maaseutupolitiikasta jatkui maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) toimintakauden viimeisessä kokouksessa.
Maa- ja metsätalousministeriö ja maaseutuverkosto järjestivät yhdessä seminaarin CAP-suunnitelman keskeisille sidosryhmille. Tilaisuudessa pureuduttiin arviointien väliraporttien havaintoihin ja pohdittiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan suuntaa.
Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä kansallisen ennallistamissuunnitelman metsäluontoa koskevia asioita käsittelevät teemaryhmät järjestivät marraskuussa kaksi laajaa työpajaa, joista haettiin näkemyksiä erityisesti ennallistamistoimien vaikutusten arvioinnin tueksi.
Terhi Suojala-Ahlfors kirjoittaa blogissaan kasvisten tärkeydestä osana tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Kasvikset ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota ja lisäksi kasvisten tuotannossa on selvää kasvupotentiaalia.
Saaristolain uudistamista valmistelevan työryhmän toiveena on saada lakiin kirjaus saariston tilanne- ja kehityskuvan laadinnasta. Kyseessä olisi kokonaan uusi pykälä, sillä vastaavaa kirjausta ei saaristolaissa tällä hetkellä ole.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
.png/d0cfd0f8-83ae-7a73-25d4-10e2fc7d1f3f?version=1.0&t=1764935270415)
