Ruokamyrkytyksistä ja erityisesti ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä säädetään elintarvikelain (23/2006), terveydensuojelulain (763/1994 ) nojalla annetulla sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 251/2007 . Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan tartuntaa tai myrkytystä, joka on saatu, tai jonka epäillään saadun, ruoan tai talousveden nauttimisen välityksellä. Aiheuttaja voi olla mikrobi tai muu tarttuva partikkeli, mikrobin tuottama toksiini tai muu aineenvaihduntatuote, loinen, myrkyllinen eläin, kasvi tai sieni taikka kemiallinen aine. Ruokamyrkytysepidemialla tarkoitetaan tapausta, jossa vähintään kaksi henkilöä on saanut oireiltaan samanlaatuisen ruokamyrkytyksen nautittuaan samaa alkuperää olevaa elintarviketta tai talousvettä.
Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhdessä tartuntatautien vastustamisesta kunnan alueella vastaavan viranomaisen kanssa sovittava ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyön järjestämisestä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee nimetä ruokamyrkytysepidemioiden selvittämistä varten työryhmä. Selvitystyöryhmän tehtävänä on koordinoida paikallisesti epidemian hallintaan tähtääviä toimenpiteitä ja huolehtia, että epidemian selvittämiseksi tehdään sairastuneisiin henkilöihin kohdistuvia laboratoriotutkimuksia ja epidemian aiheuttajaksi epäiltyjen elintarvikkeiden tai talousveden tutkimuksia. Epidemian päätyttyä on selvitystyöryhmän tehtävä selvitysilmoitus ruokamyrkytysepidemiaselvityksestä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle ja aluehallintoviranomaisille.
Vastuu ihmisistä tai talousvedestä eritettyjen epidemian aiheuttajien tarkemmasta tutkimuksesta, tyypityksestä ja seurannasta on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Elintarvikkeista, elintarvikehuoneistojen tuotantoympäristöstä ja alkutuotantopaikoista eristettyjen epidemian aiheuttajien osalta vastuu on Elintarviketurvallisuusvirastolla. Elintarviketurvallisuusvirasto ylläpitää ruokamyrkytysepidemioiden selvitysilmoituksista koottavaa ruokamyrkytysepidemiarekisteristä..
.
Epidemiat Suomessa
Suomessa on kerätty järjestelmällisesti tietoja elintarvikevälitteisistä epidemioista vuodesta 1975 lähtien. Vesivälitteiset epidemiat liitettiin tiedonkeruujärjestelmään vuonna 1980. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että ruokamyrkytystilastointi kattaa vain noin 1–10 % todellisesta sairastuneiden määrästä. Suomen tähänastisista epidemioista 95 % ovat olleet elintarvikevälitteisiä ja 5 % talousvesivälitteisiä.
Raportoitujen epidemioiden määrässä voidaan nähdä suurta vuosittaista vaihtelua. Epidemioita rekisteröitiin raportoinnin alkuvuosina 1970-luvun lopusta vuoteen 1983 asti jopa 80 epidemiaa vuodessa. Määrän lisääntymisen 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on arveltu johtuneen joukkoruokailun voimakkaasta kasvusta. Hygieenisten työskentelytapojen lisääntyminen, neuvonnan ja elintarvikevalvonnan kehittyminen johti epidemioiden määrän vähenemiseen 1980-luvun lopulla. Vuonna 1997 otettiin käyttöön elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden uusi epäilyilmoitusmenettely, mikä lisäsi viranomaisten tietoon tulleiden epidemioiden määrän lähes sataan vuodessa. Koska oli ilmeistä, että kaikki raportoidut epidemiat eivät olleet elintarvike- tai talousvesivälitteisiä, aloitettiin v. 1999 epidemioiden luokittelu näytön vahvuuden suhteen. Luokittelun tavoitteena on ollut poistaa tilastoista muut kuin elintarvike- tai vesivälitteiset epidemiat, Luokittelun käyttöönotto heijastuu tilastoissa raportoitujen ruokamyrkytysepidemioiden kokonaismäärän vähenemisenä vuoden 1998 jälkeen. Laskua on tapahtunut erityisesti elintarvikevälitteisten epidemioiden määrässä 2000-luvun alkupuolella. Vuodesta 2003 epidemioiden määrä on kääntynyt jälleen nousuun ja osoittaa ruokamyrkytysten määrän todellista lisääntymistä.
Lisätietoja ruokamyrkytyksistä Eviran sivuilta.
Lisätietoja ruokamyrkytysepidemioista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.