1. Tuotteen nimi: ”Kitkan viisas”

2. Tuotteen kuvaus

Kitkan viisas-nimitystä käytetään Koillismaalla esiintyvästä muikusta (Coregonus albula), jonka erikoisuutena on sen pieni koko ja siitä johtuvat erikoiset pyynti- ja käyttötavat. Pienen koon takia Kitkan viisaan ruoto ei myöskään kovetu vaan pysyy pehmeänä.

Kitkan viisas on muita muikkukantoja pienempikokoinen. Riippuen vuosittaisista vaihteluista kasvuolosuhteissa sen keskikoko on yhden kasvukauden jälkeen keskimäärin 7-9 cm. Kalan pienen koon syynä on vesistöjen ravinteiden vähyys ja kasvukauden lyhyys. Alla olevasta vertailutaulukosta eri vesistöjen muikkupopulaation koosta voidaan havaita Muojärven ja Yli-Kitkajärven muikun olevan lähes puolta pienempää kuin vertailujärvinä olevien Saimaan alueen Puruveden tai Säkylän Pyhäjärven muikkukannan. (Liite 1: Hanski, K ja Lind E, 1982)

Kitkan viisas saavuttaa sukukypsyyden noin viidentoista kuukauden ikäisenä, jolloin kala on kooltaan noin 8 cm pitkä ja 4-5 gramman painoinen. Väritys on tumma, selkä lähes musta, kyljet ovat kirkkaat hopeanväriset ja evät vaaleat. Alaleuka on huomattavasti yläleukaa pidempi, jolloin muikku erottuu esimerkiksi siian, salakan tai muiden kalojen poikasista. Muikunmäti on pienirakeinen ja litra mätiä sisältää noin 500 000 mätimunaa. Kutuaika on syksyllä minkä jälkeen mätimuna on talvenajan levossa ja kehittyy keväällä muutamassa viikossa kalanpoikaseksi.

Muikun tarvitsema ravinto koostuu planktonäyriäisistä ja hyönteisten toukista. Muikku saa kaiken tarvitsemansa ravinnon kohdassa 3 rajatun maantieteellisen alueen makeista luonnonvesistä. Alueen pitkän talven vuoksi muikkukanta paastoaa huomattavasti pidempään kuin etelämpänä sijaitsevat populaatiot. Paaston ansiosta Kitkan viisaan suoli tyhjenee täydellisesti, minkä takia sitä ei talviaikaan tarvitse perata.

Kitkan viisas myydään tuoreena ja pakastettuna. Laadun säilyttämiseksi on Kitkan viisaan alkukäsittelyn tapahduttava samalla maantieteellisellä alueella kuin kohdassa 3 kuvataan. Alkukäsittelyksi luetaan kalan perkaaminen ja pakastaminen, joilla tarkoitetaan tässä yhteydessä seuraavaa:

Perkauksessa poistetaan vähintään muikun suoli ja kidukset. Haluttaessa voidaan poistaa myös pää ja pyrstö tai muita osia kalasta kuitenkin siten, että muikun alkuperäinen muoto on tunnistettavissa.

Pakastamisessa kalan lämpötila lasketaan vähintään -18 celsiusasteeseen.

3. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus

Maantieteellisen alueen muodostavat Kuusamon ja Posion kuntien ylänköalueella sijaitsevat Vienanmereen laskevat vesistöt valuma-alueineen lukuun ottamatta Venäjän raja-alueella sijaitsevia järviä.

Karttaliite 1. Vienanmereen laskevat vesistöt.

Vienanmereen laskevat vesistöt

A. Koutajoen latvavesistöalue

B. Vienan Kemijoen latvavesistöalue

Koutajoen vesistöalueen Suomen puoleisen osan pinta-ala on 4 915 km², josta noin 4 500 km² laskee Oulankajokeen. Koutajoen alueen jokivesistöt ovat kirkasvetisiä ja vähäravinteisia. Koutajoen alueen jokivesistöistä Kitkajoki on selvästi kirkasvetisin. Oulanka on jokivesistä tummavetisin, mutta sielläkin vesi on vain lievästi humuspitoista ja väriltään lievästi ruskeaa. Humuspitoisuuden ja veden värin suhteen Kuusinkijoki sijoittuu Kitkajoen ja Oulankajoen välille. Erot veden humuspitoisuuksissa ja värissä ovat seurausta valuma-alueiden luontaisista ominaisuuksista. Kitkajoessa ravinteiden pitoisuudet ovat hiukan Oulankajokea ja Kuusinkijokea alhaisempia.

Veden happamuustaso on alueen vesistöissä lähellä neutraalia, mikä on hiukan korkeampi kuin Perämereen laskevissa humuspitoisissa vesissä. Veden rautapitoisuus ja sameusarvot ovat Koutajoen alueen jokivesissä alhaisia.

Vienan Kemin latvavesistöalue on Koutajoen alueen ohella toinen Pohjois-Pohjanmaan itään laskevista päävesistöalueista. Vienan Kemin latvavesistöalue sijoittuu Kuusamon kaupungin alueelle. Vesistöalueen pinta-ala on 2 044 km², josta 1 297 km² on Suomen puolella.

Vesistöalueen suurista järvistä Kuusamojärvessä, Muojärvi-Kirpistössä ja Suininkijärvessä ekologinen tila on hyvä. Joukamojärven ja Kiitämän tila on erinomainen. (liite 2: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2010)

4. Yhteys maantieteelliseen alueeseen

Maantieteellisen alueen erityisyys

Kitkan viisas elää Koillismaan ylänköalueen kirkasvetisissä ja vähäravinteisissa järvissä. Koillismaan ylänköalue sijaitsee lähellä pohjoisen pallonpuoliskon napapiiriä, missä järvet ovat jään peitossa lokakuulta toukokuulle. Alueen vesistö on osittain lähdepohjaista ja Kitkajärvet ovat Suomen suurin säännöstelemätön vesistökokonaisuus. Kitkajärven korkeus merenpinnasta mitattuna on 240 metriä, mikä lisää järven arktisia piirteitä verrattuna samalla leveysasteella, mutta matalammalla sijaitseviin järviin.

Arktisten olosuhteiden ja vesistöjen vähäravinteisuuden takia Kitkan viisas on muita makean veden muikkukantoja huomattavasti pienempi. Pienen koon takia Kitkan viisaan ruoto ei kovetu vaan säilyy pehmeänä.

Kitkan viisas on perimältään paikallista kantaa ja sen ominaisuutena on sen vaeltamattomuus alapuolisiin vesistöihin. Kitkajärven hydrologiset olot ovat erittäin tasaiset, luonnontilaisena veden korkeus- ja virtaamavaihtelut ovat erittäin pienet, joten järvialtaaseen ei synny minään vuodenaikana virtauksia. Myös veden happitilanne säilyy hyvänä talvikuukausienkin yli. Näiden ympäristöolosuhteiden takia muikut pysyttelevät niissä vesialtaissa, missä ne ovat syntyneetkin eivätkä vaella. (liite 3: Pro Agrian lausunto). Alueen vesistöihin ei ole istutettu muita muikkukantoja.

Pyyntitekniikat

Kitkan viisaan pieni koko asettaa omat vaatimuksensa pyyntitekniikoille. Alueen kalastajien perinteinen ja yleisin muikun pyyntimuoto on nuotan veto. Vähemmän käytetyt kalastusmuodot ovat verkkokalastus kutuaikana ja rysäkalastus kesällä. Kitkan viisaan pyynnissä ei käytetä troolausta.

Nuottakalastus eli niin sanottu nuotanveto on yleensä muutaman henkilön yhteistoimintaa. Kesänuottaus tapahtuu useimmiten kahden lautan tai veneen yhteistoimintana. Talvella muikkua nuotataan jään alta siten, että nuotta levitetään erityisten levittäjien avulla pyyntipaikalle ja vedetään käsin tai koneen avustamana jään alta yhteen avantoon.

Tuotteen erityisyys

Kitkan viisas on kooltaan selkeästi muista makean veden muikkupopulaatioista erottuva kanta. Pienen koon takia Kitkan viisaan ruoto ei myöskään kovetu vaan säilyy pehmeänä.

Talviaikaan Kitkan viisaan suoli tyhjenee kokonaan pakollisen, pitkän talven aiheuttaman paaston takia minkä takia sitä voidaan valmistaa ruuaksi ilman perkaamista. Kalan syömättömyys kestää normaalitalvena marraskuulta toukokuun alkuun eli noin 5-6 kuukautta, jolloin suoli tyhjentyy täydellisesti.

Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen tuotteen ominaisuuksiin

Kitkan viisas tunnetaan sille ominaisesta ulkonäöstä, joka on seurausta Koillismaan ylänköalueiden arktisista olosuhteista ja vesistöjen vähäravinteisuudesta.

Alueen perinteiset pyyntimenetelmät ja talviaikaisen muikun käyttö perkaamattomana ovat nimenomaan seurausta maantieteellisen alueen ominaisuuksista. Myös Kitkan viisaan vaeltamattomuus alapuolisiin vesistöihin johtuu maantieteellisen alueen vesistön ympäristöolosuhteista.

Merkintää koskevat säädökset - Alkuperän todentaminen

Kitkan viisaan alkuperä todennetaan siten, että kalastaja merkitsee kalapakkauksiin vesialueen mistä kohtaa määriteltyä maantieteellistä aluetta kala on pyydetty. Jalostajan on pidettävä vastaanotto- ja käyttökirjaa jalostukseen menevästä kalasta siten, että pystytään luotettavasti todentamaan kalan alkuperä.

Historiallinen tausta

Kitkan viisas on ollut kansanperinteessä kulkeva nimitys Kitkajärven kalalle useiden sukupolvien ajan. J. Juhani Kortesalmi kertoo historiateoksessaan mm. seuraavaa: Koko 1900-luvun ajan ja 2. maailmansodan jälkeenkin on nuotta- ja verkkokalastus antanut leimansa varsinkin suurten järvien ranta-asukkaiden sulanaikaiselle elämänmenolle. Esim. Muojärven Sossoniemen ympäristö on ollut huomattavaa muikunpyynti- ja myyntiseutua, onhan kansa ristinyt Sossonniemen-kirkonkylän tienkin muikkutieksi. Pitäjän tunnetuimpia kala- ja nuottamiehiä olikin Sosson Eetu (Määttä s. 1892). Toinen kuulu nuotta- ja muikkuseutu on ollut suuri Kitka, jonka pieni ja maukas muikkulaji, Kitkan viisaat tunnetaan laajalti Pohjois-Suomessa. (liite 4: Kortesalmi Juhani: Kuusamon historia 2)

Kitkan viisaan nimi juontaa alkunsa sen kotipaikka uskollisuudesta ja myös siitä, että pienen kokonsa takia se on vaikeasti pyydystettävissä.

5. Tarkastuslaitos

Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira)

Mustialankatu 3

FI-00790 Helsinki

6. Hakijaryhmittymä

Koillismaan luonnonkala oy (liite 5: kaupparekisteriote). Koillismaan luonnonkala oy:n omistavat alueen ammattikalastajat. Tällä hetkellä yhtiössä on 7 yhtiömiestä, jotka ovat kaikki alueen ammattikalastajia. Yhtiön vuosituotanto on n. 500 000 kg kalaa.

LIITTEET: