Hoitosuunnitelmien tavoitteena on hoitaa riistaeläinkantoja pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Suunnitelmien avulla pyritään sovittamaan yhteen eri tahojen näkemykset ja edut. Hoitosuunnitelmien perustana on aina ajankohtainen ja luotettava tieto riistaeläimen biologiasta ja ekologisista tarpeista. Riistaeläinkantojen alueelliset erot ja vaikutukset alueella asuville ihmisille sekä paikallisten ihmisten näkemykset otetaan huomioon hoitosuunnitelmia laadittaessa. Hoitosuunnitelmilla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin lajien suojelusta.

Hoitosuunnitelmat ovat olennainen osa julkisen riistakonsernin strategiaa ja keskeisiä välineitä riistapolitiikan toteuttamisessa. Suunnitelmien valmistelu, seuranta ja päivittäminen kuuluvat Suomen riistakeskukselle. Myös valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueelliset riistaneuvostot osallistuvat työhön. Hoitosuunnitelmien käytännön toteuttaminen edellyttää useiden toimijoiden koordinoitua yhteistyötä.

Tähän mennessä on valmistunut hoitosuunnitelmat suurpetolajeille, metsäpeuralle, peltopyylle sekä Itämeren hylkeille. Ensimmäisenä valmistui suden hoitosuunnitelma, joka julkaistiin joulukuun lopussa vuonna 2005.

Tällä hetkellä valmistellaan hirven hoitosuunnitelmaa Suomen riistakeskuksen johdolla. Hoitosuunnitelmien laadinnassa on keskeisenä periaatteena avoimuus ja kansalaisten osallistuminen. Kattavan tiedon saamiseksi hoitosuunnitelmia tehtäessä järjestetään avoimia yleisötilaisuuksia, joissa kuullaan paikallisten ihmisten näkemyksiä. Sekä alueellisia sidosryhmiä että valtakunnallisia toimijoita on kuultu kirjallisesti sekä erillisissä neuvotteluissa. Menettelyn tarkoitus on taata, että jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa hoitosuunnitelmien valmisteluun.