Lainsäädännössä hirvieläimillä tarkoitetaan kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, hirveä, valkohäntäpeuraa ja metsäpeuraa. Näiden metsästykseen on oltava pyyntilupa. Metsäpeuralle on tehty hoitosuunnitelma. Tällä hetkellä valmistellaan hirven hoitosuunnitelmaa, jonka valmistelusta vastaa Suomen riistakeskus.

Hirvieläimillä on olennainen merkitys metsästysharrastuksessa ja riistanhoidossa. Hirvieläinkantojen koolla sekä hirvieläinyksilöiden liikkumisella on vaikutusta myös eläinten aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Erityisesti hirvieläimet aiheuttavat vahinkoja liikenteessä sekä taimikoissa. Hirvieläinvahinkoja eli hirvieläinten aiheuttamia viljelys-, eläin ja metsävahinkoja korvataan valtion talousarvion rajoissa metsästäjiltä kerättävistä pyyntilupatuloista sen mukaan kuin riistavahinkolaissa säädetään. Varsinaisten hirvivahinkojen lisäksi tiheän hirvieläinkannan alueella on usein runsaasti hirvikärpäsiä, joista voi olla haittaa luonnossa liikkujille. Toisaalta hirvieläimet ovat erittäin tärkeä ravintokohde suurpedoille.

Hirvieläintutkimuksella tuotetaan tietoa hirvieläinkantojen koosta ja rakenteesta, hirvieläinten elinympäristöstä ja käyttäytymisestä, lajien välisestä vuorovaikutuksesta sekä metsästyksestä. Tutkimustietoa hyödynnetään kantojen hoidossa ja kestävässä metsästyksessä. Metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö tiedon ja näytteiden keruussa on erittäin tärkeää tutkimukselle.

Hirvieläimistä suurin, hirvi, on maamme tärkein riistaeläin. Hirvikannan kokoa säädellään hyvin organisoidulla pyyntiluvanvaraisella metsästyksellä, jonka perusteena on kestävän verotuksen periaate. Hirvikannan säätelyn pohjana täytyy olla riittävästi tarkkaa ja ajankohtaista tietoa hirvikannan koosta ja rakenteesta. Erittäin tärkeä menetelmä tiedon keruussa on metsästäjien havaintoihin perustuva hirvihavaintokortti.