Uudistus oli ensimmäinen todella suuri muutos EU:n sokeripolitiikassa. Uudistukset olivat tarpeen, jotta pystytään sopeutumaan erilaisiin EU:n tekemiin kauppapoliittisiin sitoumuksiin. WTO-sopimus rajoittaa tuellisen viennin 1,37 miljoonaan tonniin ja 513 miljoonaan euroon. Tähän luetaan myös kiintiön ulkopuolisen sokerin vienti, koska EU hävisi asiaa koskeneen WTO-riidan.
Kaikenlaisen sokerin tuonti maailman köyhimmistä maista (LDC-maat) vapautui lokakuun alussa 2009.
EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynen meren maat) välisen sokeripöytäkirjan soveltaminen päättyi 1.10.2009 ja se korvautui AKT-maiden ryhmien kanssa tehtävillä EPA-sopimuksilla (Economic Partnership Agreement). Tuonti AKT-maista vapautui kiintiöistä 1.10.2009. Tulleja ei peritä, mikäli tuoja maksaa 1.10.2009-30.9.2012 sokerista hinnan, mikä on vähintään 90 % EU-sokerin viitehinnasta. Tullit voidaan palauttaa, jos tuonti maista, jotka ovat AKT-maita mutta eivät LDC-maita, ylittää 1,38 miljoonaa tonnia 2009/2010, 1,45 miljoonaa tonnia 2010/2011 tai 1,6 miljoonaa tonnia 2011/2012 - 2014/2015 ja tuonti kaikista AKT-maista ylittää 3,5 miljoonaa tonnia.
Koska vientimahdollisuudet heikkenivät WTO-riidan seurauksena ja tuonti lisääntyy, EU:n piti rakenneuudistuskaudella vähentää omaa makeuttajatuotantoaan 6 miljoonaa tonnia. Tavoite saavutettiin lähes täydellisesti. EU:n kiintiöiden muutos: