Kotieläinjalostusta ohjataan Suomessa kotieläinjalostuslailla (794/1993) ja hevostalouslailla (796/1993). Lakien avulla on yhdenmukaistettu kotieläinjalostusta koskevat säännökset Euroopan Yhteisön säädösten kanssa. Euroopan Yhteisön kotieläinjalostusta koskevien säädösten keskeisiä tavoitteita on pyrkiä edistämään jalostuseläinten ja näiden sukusolujen kauppaa ja tämän myötä kotieläinjalostusta ja kotieläintaloutta. Tähän pyritään mm. yhdenmukaistamalla jalostusjärjestöjen hyväksyminen, perinnöllisen arvon arviointi, kantakirjausmenettely ja polveutumistodistukset. Järjestelmässä hyväksytyillä jalostusjärjestöillä kantakirjojen ylläpitäjinä on merkittävä rooli.
Kantakirjojen pitämistä varten hyväksytyt yhteisöt (29.12.2009):
Kotieläintuotantoon käytettävien eläinten keinollinen lisääminen on pääosin luvanvaraista. Lupa voidaan myöntää enintään 5 vuodeksi kerrallaan ja luvat myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Lupajärjestelmän tarkoituksena on taata eläinten hyvinvointi ja toiminnan jalostuksellinen taso.
Tuotaessa kotieläinten (naudat, siat, lampaat ja vuohet) jalostusainesta (jalostuseläimet sekä näiden siemenneste, munasolut ja alkiot) kolmansista maista, tulliviranomaiselle on esitettävä jalostusainesta koskeva lähtömaan jalostusorganisaation antama polveutumistodistus, jota edellytetään komission päätöksessä 96/510/EY
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:1996:210:0053:0067:FI:PDF
Todistuksen tulee olla asianmukaisesti täytetty kaikilta osin ja toimivaltaisen viranomaisen allekirjoittama.
Tuotavan jalostuseläimen tai eläimen, josta jalostusaines on peräisin, tulee olla merkitty hyväksyttyyn kolmannen maan kantakirjaan.
http://ec.europa.eu/food/animal/zootechnics/approved_bodies_3rd_countries_en.htm
Lisäksi jalostuseläimen osalta on oltava osoitus siitä, että tuotava eläin merkitään kyseessä olevan rodun kantakirjan pitäjäksi hyväksytyn jalostusjärjestön kantakirjaan.
