Suomi on sitoutunut osana Euroopan Unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa, joiden mukaan Suomen on pidettävä vuotuiset kasvihuonekaasupäästönsä vuosien 2008–2012 tarkastelujaksolla keskimäärin vuoden 1990 tasolla. Valtioneuvoston lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia – kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (energia- ja ilmastostrategia) -asiakirjassa todetaan, että teknologian kehittäminen ja sen rahoittaminen on edelleen keskeinen keino energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Bioenergian tuotannon ja käytön edistäminen on yksi osa energia- ja ilmastostrategiaa.
Bioenergiatuotannon avustuksen tavoitteena on lisätä maatilapohjaisten bioenergian raaka-aineiden, elintarviketeollisuuden ja kaupan eloperäisten jätteiden ja sivutuotteiden sekä haja-asutuksesta peräisin olevien lietteiden ja yhdyskuntalietteiden käyttöä bioenergian tuotannossa. Bioenergian tuottamisen ja käytön edistämiseksi on tarkoitus käynnistää pilottihankkeita suurehkojen biokaasulaitosten rakentamiseksi erityisesti alueilla, joissa on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on myös avustaa muita bioenergiaa tuottavia maatilakokoluokkaa suurempia investointeja. Investointi- tai selvityshankkeisiin liittyvää avustusta voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille.
Bioenergiatuotannon avustuksiin liittyvät säädökset
Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaan yhteisön sisäistä kauppaa vääristävät valtion tuet yrityksille ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Tuki voidaan kuitenkin katsoa sallituksi, jos perustamissopimuksen 87–89 artiklojen mukaiset kilpailuolosuhteita koskevat kriteerit täyttyvät.
EY:n komissio on antanut edellä mainittujen artiklojen täsmällisemmästä sisällöstä eri aloja koskevia suuntaviivoja. Bioenergiatuotannon avustuksen kannalta keskeinen näistä on yhteisön suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle (EUVL C 82/2008). Suuntaviivassa käsitellään muun muassa bioenergiaan liittyvien selvitysten ja investointien toteuttamista valtionavustuksella.
Toinen bioenergiatuotannon valtionavustuksia koskeva yhteisötason säädös on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annettu komission asetus (EY) N:o 800/2008 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus). Yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa käsitellään myös bioenergiaan liittyvien selvitysten ja investointien toteuttamista valtionavustuksella.
Kansallisesti avustukseen sovelletaan yleislakina valtionavustuslakia (688/2002), jonka 8 §:n nojalla valtioneuvoston asetus ehdotetaan annettavaksi. Valtioneuvoston asetuksessa täsmennetään avustuksen hakemisesta, myöntämisessä ja maksamisessa ja käytössä noudatettavat menettelyt.
Vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset
Valtion vuoden 2008 talousarvion momentille 30.01.40 on myönnetty 5 miljoonan euron avustusmääräraha bioenergiatuotannon avustamiseen. Avustuksen tavoitteena on tukea sellaista bioenergiatuotannon investointi- ja selvitystoimintaa, joita ei voida rahoittaa tällä hetkellä käytössä olevin rahoituskeinoin ja joiden toteuttaminen edellyttää julkista avustusta. Määrärahaa saa käyttää myös vähäisiin kulutusmenoihin.
Avustuksen enimmäismääräksi ehdotetaan 45 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista ja sitä voitaisiin korottaa keskisuurten yritysten osalta 10 prosenttia ja pienten yritysten osalta 20 prosenttia. Tukitaso on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisten enimmäismäärien mukainen, mutta alittaa ympäristösuuntaviivan mukaiset enimmäismäärät. Esitetty taso perustuu toisaalta pyrkimykseen avustaa mahdollisimman tehokkaasti talousarvion tavoitteiden mukaisia toimia ja toisaalta pyrkimykseen olla poikkeamatta liikaa muiden energiatukien tasosta.
Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia olisivat: valmistelu ja suunnittelu, hankkeen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden palkat ja matkat, käyttölupien tai teknisen taitotiedon hankkiminen; käyttöönotto ja käyttöönoton edellyttämä koulutus, hankkeesta tiedottaminen, investoinnin seuranta, koneiden, laitteiden, tarvikkeiden ja ohjelmistojen hankinta ja asennus, rakennusten hankinta ja muutostyöt sekä rakennusvalvonta, maa-alueiden hankinta, maanrakennustekniset työt, sähköjohtojen rakentaminen, jakeluverkonhaltijan sähkön tuotannolta veloittama liittymismaksu ja rakennettavan kaukolämpölaitoksen kaukolämpöverkkoon liittämiseksi tarvittavan runkoputken rakentaminen sekä muut hankkeen aiheuttamat välittömät kustannukset.
Edellä mainittujen kustannuksien voidaan arvioida olevan keskeisiä investointiin liittyviä kustannuksia. Hyväksyttäväksi kustannuksiksi ehdotetaan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 12 artiklaan perustuen myös aineettoman omaisuuden hankintakustannuksia. Ne voisivat kattaa tekniikansiirtoon, kuten käyttölupien tai teknisen taitotiedon hankkimiseen liittyvien kustannusten korvaamisen, mihin saattaa olla tarvetta uutta teknologiaa hyödyntävissä hankkeissa.
Selvityshankkeen hyväksyttäviä kustannuksia olisivat valmistelu ja suunnittelu, hankkeen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden palkat ja matkat sekä muut hankkeen aiheuttamat välittömät kustannukset, joiden voidaan arvioida olevan keskeisiä selvityshankkeisiin liittyviä kustannuksia.
Asetuksen valmistelun yhteydessä on järjestetty avustusta koskeva esiselvitys, jossa on pyydetty tietoa investointi- ja selvityshankkeista, joihin alan toimijat olisivat kiinnostuneita ryhtymään, jos kyseisenlainen avustus olisi käytettävissä. Valtion talousarviossa on avustuksen käytöstä annettu arvio, jonka mukaan sen avulla käynnistettäisiin lähivuosina 6–10 suurehkoa biokaasulaitosta erityisesti alueille, joissa on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, vaikuttaisi esiselvityksen perusteella olevan toteutettavissa.
Ympäristövaikutukset
Bioenergiantuotannon avustuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää ja edistää maaseudun ja siellä toimivien maatilojen ja yritysten kestävää energiataloutta. Avustuksella tuettavilla hankkeilla pyritään vähentämään energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittoja ratkaisuilla, jotka edesauttavat ympäristön tilan parantamista sekä ympäristömyönteisten toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa.
Edellä taloudellisten vaikutusten yhteydessä mainittujen 6–10 biokaasulaitoksen voidaan arvioida parantavan ympäristön tilaa paikallisesti ja/tai alueellisesti laitoksen toimintalaajuudesta ja käytettävistä raaka-aineista, niiden määristä ja teknisistä ratkaisuista riippuen. Ympäristövaikutuksia arvioidaan ennen avustuksen myöntämistä, koska avustuksen hakeminen edellyttää selvitystä hankkeen energiataloudellisista vaikutuksista ja ympäristövaikutuksista erityisesti kasvihuonekaasujen päästöjen osalta. Koska tarkoituksena on avustaa ensisijaisesti suurehkojen laitosten investointeja, ympäristövaikutusten arviointi tehdään pääsääntöisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (458/2006) ja asetuksen (713/2006) mukaisen YVA -menettelyn yhteydessä.
Avustuksen hakeminen
Avustusta investointihakkeeseen on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Työn aloittamiseksi katsotaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekeminen. Avustusta selvityshankkeeseen olisi haettava ennen sen aloittamista. Selvityshankkeen aloittamiseksi katsotaan sitovan tilauksen tekeminen. Säännöksen taustana ovat EY:n valtiontukisäännökset.
Koska avustuksen hallinnoinnista ei ole vielä kokemuksia, avustusta ehdotetaan haettavaksi erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Menettelyä voidaan kokemuksen myötä muuttaa. Hakemisessa käytettäisiin vakiolomaketta, jotta varmistetaan hakemustietojen vertailukelpoisuus. Hakemuksesta tulisi ilmetä vähintään hakijan yhteystiedot, kaupparekisteriote sekä yritys- ja yhteisötunnus, hankkeen tavoite, toteuttamissuunnitelma ja aikataulu, arvio hankkeen energiataloudellista vaikutuksista sekä ympäristövaikutuksista, erityisesti kasvihuonekaasujen päästöjen osalta, investointihankkeen kannattavuuslaskelma, uutta teknologiaa koskevissa hankkeissa selvitys teknologian uutuusarvosta, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma, viimeksi päättynyttä tilikautta koskeva toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus, selvitys hankkeeseen haetuista ja myönnetyistä muista julkisista tuista, sekä arvio avustuksen vaikutuksista hankkeen toteuttamiseen.
Avustuksen maksaminen
Maksatusta haetaan tätä tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella. Maksu tapahtuu jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella. Maksuerät määritetään tarkemmin avustuspäätöksessä. Ensimmäisen erän maksu edellyttää selvitystä hankkeen kokonaisrahoituksesta. Jokaisen maksuhakemuksen yhteydessä tulee esittää selvitys toteutuneista kustannuksista ja hankkeen toteuttamisvaiheesta. Näillä menettelyillä samoin kuin lopputilitykseen liittyvällä tilintarkastajan lausunnolla pyritään varmistamaan avustuksen käyttö tarkasti sen tarkoituksen mukaisesti.
Voimaantulo
Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1.10.2008. Asetuksessa tarkoitettua tukijärjestelmää koskeva yhteisön valtiontukisäännöksiin liittyvä ilmoitusmenettely on tarkoitus saattaa loppuun ennen mainittua ajankohtaa.