Suomessa on maatalousmaata noin 2,3 miljoonaa hehtaaria, joilla harjoitetaan kasvintuotantoa. Tästä noin puolet on viljoja, neljännes nurmea, ja loput peltoalasta muita viljelykasveja sekä kesantoa.
Tällä vuosikymmenellä pellonkäyttö on muuttunut siten, että nurmien ja joidenkin erikoiskasvien ala on pienentynyt ja vilja-ala vastaavasti hieman kasvanut. Nurmialan pienenemiseen on vaikuttanut nautakarjatilojen vähentyminen ja rehun hintasuhteen kääntyminen väkirehujen hyväksi. Nurmituotannossa kuivaheinä-, tuorerehu- ja laidunalat ovat EU-jäsenyyden aikana alentuneet tasaista vauhtia ja toisaalta säilörehu-ala on kasvanut. Viljojen viljelyalan kasvuun on vaikuttanut eniten kevätvehnäalan kaksinkertaistuminen EU-jäsenyyden kuluessa.
Muista viljelykasveista rypsin pinta-ala on vaihdellut 50 000 ja 90 000 ha välillä. Perunan ja sokerijuurikkaan viljelyalat olivat 2000-luvun alkuvuosina noin 30 000 hehtaarissa. Sokerijuurikkaan tuotantoala on alentunut ja vuonna 2008 se oli reilut 13 000 hehtaaria. Perunan kylvöala on pysytellyt vajaassa 30 000 hehtaarissa. Viime vuosina alaansa ovat kasvattaneet erityisesti kumina ja ruokohelpi. Vuonna 2008 kuminaa viljeltiin noin 18 000 hehtaarin ja ruokohelpeä 20 000 hehtaarin alalla. Puutarhakasveja on kasvatettu hieman yli 11 000 hehtaarin alalla. Viime vuosina on eri kasveja viljelty luonnonmukaisesti vajaalla 7 % peltoalasta.