Kasvinterveyssäädösten tarkoitus on ylläpitää hyvää kasvinterveyden tilaa ja siten edistää maa-, metsä- ja puutarhatalouden ja elintarviketuotannon toimintaedellytyksiä sekä elintarvikkeiden turvallisuutta ja tuotteiden laatua. Laki kasvinterveyden suojelemisesta koskee toimenpiteitä, joilla torjutaan kasvintuhoojia ja estetään niiden leviäminen. Suomea sitovat useat kansainväliset sopimukset kasvinterveysalalla. Suomi on Euroopan unionin jäsenenä ollut velvollinen yhdenmukaistamaan kasvinterveyslainsäädäntönsä yhteisön kasvinterveyslainsäädännön kanssa. Olemme sitoutuneet Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön IPPC- sopimuksen velvoitteisiin. Myös Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestön EPPO:n suositukset sekä WTO/SPS sopimus on huomioitava lainsäädännössä. Näiden sopimusten tarkoituksena on yhdenmukaistaa kasvintuhoojan käsite sekä kasvintuhoojien torjuntaa ja leviämistä estävät eri maiden säädökset siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa kansainväliselle kaupalle. Kasvinterveyden valvonnasta vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto.
STRATEGIAT JA TYÖRYHMÄMUISTIOT
Kansallinen kasvinsuojelustrategia 2004-2013
Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia
KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ
Laki kasvinterveyden suojelemisesta 702/2003
MMM päätös kasvintuhoojien ja niiden isäntäkasvien kuljettamisen ehdoista 13/96, muutos 18/98 , muutos 103/00
MMM asetus kasvinterveyden suojelemisesta 17/08, muutos 3/09, muutos 7/09, muutos 22/09 (muistio), muutos 1/10 (muistio), muutos 14/10
MMM asetus perunan vaalean rengasmädän torjunnasta 38/07
MMM asetus Ralstonia solanacearum -tuhoojan torjunnasta 44/07
MMM asetus peruna-ankeroisten torjunnasta 7/10