Maatalouden ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus ovat osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosiksi 2007 - 2013. Ahvenanmaalla on oma maaseudun kehittämisohjelmansa.
Ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus ovat EU:n ja Suomen yhteisesti rahoittamia ohjelmaperusteisia tukia. Muista tukijärjestelmistä poiketen ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen saaminen edellyttää viljelijän antamaa viisivuotista sitoumusta tuen ehtojen noudattamisesta.
Ympäristötuki
Ympäristötuen keskeisinä tavoitteina ovat maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että mahdollisimman moni viljelijä sitoutuisi ympäristötukijärjestelmään. Ympäristötukijärjestelmään on kaudella 2007-2013 sitoutunut 90 % viljelijöistä ja 95 % peltoalasta.
Ympäristötukijärjestelmä muodostuu ympäristötuen perustoimenpiteistä ja tilakohtaisesti valittavista lisätoimenpiteistä sekä erityistuesta. Ympäristötuki on korvausta ympäristötuen saannin ehtona olevien toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä.
Ympäristötuen erityistukisopimuksia tehdään seuraavista aiheista:suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito, monivaikutteisen kosteikon hoito, pohjavesialueiden peltoviljely, valumavesien käsittelymenetelmät, luonnonmukainen tuotanto/kotieläintuotanto, perinnebiotooppien hoito, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, alkuperäisrotujen kasvattaminen, alkuperäiskasvien viljely, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen, lietelannan sijoittaminen peltoon ja turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Sopimustyypistä riippuen sopimukset tehdään joko viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Sopimukset ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä, lietelannan sijoittamisesta peltoon ja turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä ovat ensi kertaa haettavina syksyllä 2008.
Vuonna 2008 ympäristötukea maksettiin yhteensä noin 303 milj. euroa, mistä erityistukien osuus on noin 42 milj. euroa. EU:n rahoitusosuus ympäristötuesta on tällä ohjelmakaudella 28%.
Luonnonhaittakorvaus
Luonnonhaittakorvauksella tasataan tuotanto-olosuhteiden eroja eri alueiden välillä. Vuodesta 2000 lähtien koko Suomi on ollut oikeutettu luonnonhaittakorvaukseen. Luonnonhaittakorvausta maksetaan alueellisesti porrastettuna siten, että tuki on A-alueella 150 e/ha, B-C1-alueella 200 e/ha ja C2-C4-alueella 210 e/ha. Keskimääräinen korvaus on hieman alle 195 e/ha. Vuonna 2008 luonnonhaittakorvausta maksettiin noin 417 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus on tällä ohjelmakaudella 28%.
Kansallisena tukena maksetaan luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Osarahoitetun luonnonhaittakorvauksen ja sen kansallisen lisäosan yhteismäärä voi olla vuosittain koko maassa keskimäärin enintään 250 e/ha, joten lisäosaa voidaan maksaa keskimäärin hieman yli 55 e/ha.
Eläinten hyvinvoinnin tuki
Tuen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tuki koskee nauta- ja sikatiloja ja siihen sitoudutaan viideksi vuodeksi.
Viljelijän on sitouduttava noudattamaan nauta- tai sikatilan perusehtoja. Viljelijä voi valita sitoumuksen teon yhteydessä enintään kaksi lisäehtoa. Eläinten hyvinvoinnin tukea voidaan maksaa tilaa kohden enintään 5000 euroa/vuosi. Eläinten hyvinvointitukea maksettiin vuonna 2008 9,6 miljoona euroa. EU:n rahoitusosuus on 28 %. Tuki oli ensi kertaa haettavana vuonna 2008.
Ei-tuotannolliset investoinnit
Tuen tavoitteena on perustaa monivaikutteisia kosteikkoja ja kunnostaa arvokkaita perinnebiotooppeja. Tukea voivat hakea viljelijät ja Leader-toimintatavan mukaisesti myös rekisteröidyt yhdistykset.
Ei-tuotannollisten investointien tukea maksetaan tulomenetysten ja hyväksyttyjen toteutuneiden kustannusten mukaan kosteikon perustamisessa enintään 4000 €/ha ja arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivauksessa ja aitaamisessa enintään 675 €/ha.
Vuoden 2008 ei-tuotannollisten investointien tuki oli kustannusten arviolta 1,5 miljoona euroa. EU:n rahoitusosuus on 28 %. Tuki oli ensi kertaa haettavana keväällä 2008.