Maatalouden ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus ovat osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosiksi 2007 - 2013. Ahvenanmaalla on oma maaseudun kehittämisohjelmansa.
Ympäristötuki ja luonnonhaittakorvaus ovat EU:n ja Suomen yhteisesti rahoittamia ohjelmaperusteisia tukia. Muista tukijärjestelmistä poiketen ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen saaminen edellyttää viljelijän antamaa viisivuotista sitoumusta
tuen ehtojen noudattamisesta.
Ympäristötuki
Ympäristötuen keskeisinä tavoitteina ovat maatalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää,
että mahdollisimman moni viljelijä sitoutuisi ympäristötukijärjestelmään. Ympäristötukijärjestelmään on kaudella 2007-2013 sitoutunut 90 % viljelijöistä ja 95 % peltoalasta.
Ympäristötukijärjestelmä muodostuu ympäristötuen perustoimenpiteistä ja tilakohtaisesti valittavista lisätoimenpiteistä sekä erityistuesta. Ympäristötuki on korvausta ympäristötuen saannin ehtona olevien toimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista ja tulonmenetyksistä.
Ympäristötuen erityistukisopimuksia tehdään seuraavista aiheista: suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito, monivaikutteisen kosteikon hoito, pohjavesialueiden peltoviljely, valumavesien käsittelymenetelmät, luonnonmukainen tuotanto/kotieläintuotanto, perinnebiotooppien hoito, luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen, alkuperäisrotujen kasvattaminen, alkuperäiskasvien viljely, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen, lietelannan sijoittaminen peltoon ja turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Sopimustyypistä riippuen sopimukset tehdään joko viideksi tai kymmeneksi vuodeksi.
Vuonna 2010 ympäristötukea maksettiin yhteensä noin 341 miljoonaa euroa, mistä erityistukien osuus on noin 47 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus ympäristötuesta on tällä ohjelmakaudella 28%.
Tarkempia tietoja tukijärjestelmästä löytyy Maaseutuviraston sivuilta:
http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/maataloudenymparistotuki.html
Luonnonhaittakorvaus
Luonnonhaittakorvauksella tasataan tuotanto-olosuhteiden eroja eri alueiden välillä. Vuodesta 2000 lähtien koko Suomi on ollut oikeutettu luonnonhaittakorvaukseen. Luonnonhaittakorvausta maksetaan alueellisesti porrastettuna siten, että tuki on A-alueella 150 e/ha, B-C1-alueella 200 e/ha ja C2-C4-alueella 210 e/ha. Keskimääräinen korvaus on hieman alle 195 e/ha. Vuonna 2010 luonnonhaittakorvausta maksettiin noin 419 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus on tällä ohjelmakaudella 28%.
Kansallisena tukena maksetaan luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa. Osarahoitetun luonnonhaittakorvauksen ja sen kansallisen lisäosan yhteismäärä voi olla vuosittain koko maassa keskimäärin enintään 250 e/ha, joten lisäosaa voidaan maksaa keskimäärin hieman yli 55 e/ha. Vuonna 2010 luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa maksettiin noin 118 miljoonaa euroa.
Tarkempia tietoja tukijärjestelmästä löytyy Maaseutuviraston sivuilta:
http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/luonnonhaittakorvaus.html
Eläinten hyvinvoinnin tuki
Tuen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tuki koskee nauta- ja sikatiloja ja siihen sitoudutaan viideksi vuodeksi.
Viljelijän on sitouduttava noudattamaan nauta- tai sikatilan perusehtoja. Eläinten hyvinvointitukea maksettiin vuonna 2010 12,5 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus on 28 %. Tuotantoeläinten hyvinvointia pyritään parantamaan merkittävästi eläinten hyvinvointituen keväällä 2011 hyväksytyn ohjelmamuutoksen uusien tukiehtojen ja parannettujen tukitasojen kautta. Nämä muutokset tulevat voimaan 2012.
Tuotantoeläinten asemaa pyritään parantamaan kannustamalla viljelijöitä esimerkiksi suurentamaan tuotantoeläinten elintilaa ja lisäämään kuivikkeita, pesäntekomateriaalia, virikkeitä ja laidunnusta.
Tarkempia tietoja tukijärjestelmästä löytyy Maaseutuviraston sivuilta:
http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/elaintenhyvinvoinnintuki.html
Ei-tuotannolliset investoinnit
Tuen tavoitteena on perustaa monivaikutteisia kosteikkoja ja kunnostaa arvokkaita perinnebiotooppeja. Tukea voivat hakea viljelijät ja Leader-toimintatavan mukaisesti myös rekisteröidyt yhdistykset.
Vuonna 2010 ei-tuotannollisten investointien tukea maksettiin arviolta 0,13 miljoonaa euroa. EU:n rahoitusosuus on 28 %.
Tarkempia tietoja tukijärjestelmästä löytyy Maaseutuviraston sivuilta: