Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strateginen ohjelma tähtää metsäteollisuuden ja metsäalan kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. MSO seuraa ja ennakoi alan rakennemuutosta ja valmistelee siihen vaikuttavia toimenpiteitä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä. MSO:n painopistealueet ovat 1) metsä- ja puutuoteteollisuuden kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn parantaminen, 2) metsäalan yritystoiminnan edellytysten ja liiketoiminta-osaamisen kehittäminen, 3) puumarkkinoiden toiminnan kehittäminen, 4) puuperäisen energian tuotannon laajentaminen, 5) puutuoteteollisuus ja puurakentaminen ja 6) alan T&K-toiminta ja ennakointi.
EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet ja velvoitteet ohjaavat Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Hallituksen viimeisin Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia vuodelta 2008 määrittelee Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan keskeiset tavoitteet ja keinot osana EU:n tavoitteita ja toimia. Strategia käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä yksityiskohtaisemmin vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti vuoteen 2050 asti.
Ilmasto- ja energiastrategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta Suomessa ilman uusia merkittäviä ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategiassa on esitetty ohjauskeinot ja toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilmasto- ja energiastrategia päivitetään vuoden 2012 loppuun mennessä.
Luonnonvarojen lisääntyvä käyttö ja sen aiheuttamat haasteet kestävälle kehitykselle luovat tarpeen uudenlaiselle luonnonvara-ajattelulle. Tulevaisuuden menestykseen tarvitaan innovatiivisuutta sekä kestävää ja vastuullista toimintaa. Sitran valmistelema kansallinen luonnonvarastrategia (2009) painottaa luonnonvarojen älykästä käyttöä. Strategia kannustaa uudenlaiseen luonnonvara-ajatteluun, jossa luonnonvaroja ja niiden käyttöä tarkastellaan eri sektoreita laajemmasta näkökulmasta. Luonnonvaroja tulee voida hyödyntää monipuolisen hyvinvoinnin ja kestävän yritystoiminnan lähteenä.
Maaseutupoliittisella kokonaisohjelmalla halutaan kiinnittää huomiota vaikutuksiin, joita keskushallinnon päätöksillä on maaseutuun. Päätökset eri sektoreilla vaikuttavat usein alue- ja maaseutupolitiikkaan, eivätkä seuraukset ole aina alueiden kannalta myönteisiä. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma etsii keinoja, joilla voi vähentää kielteisiä vaikutuksia maaseudulla ja toisaalta rakentaa ja vahvistaa poikkihallinnollista toimintaa. Viimeisin, viides kokonaisohjelma koskee vuosia 2009−2013.