Ilmastonmuutos johtuu hiilidioksidin sekä muiden kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvusta ilmakehässä. Yksi suurimmista syistä hiilidioksidipitoisuuden nousuun on fossiilisten polttoaineiden käyttö sekä energiantuotannossa että liikenteessä. Ilmastonmuutosta voidaan torjua mm. tehostamalla energiankäyttöä ja siirtämällä energiantuotannon painopistettä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin. EU:n asettaman tavoitteen mukaisesti Suomen tulisi tuottaa uusiutuvilla energialähteillä 38% energiasta vuonna 2020. Suomessa tärkeimmät uusiutuvan energian lähteet ovat puu, vesi ja tuuli.
Puuperäistä energiaa saadaan uudistushakkuiden hakkuutähteistä, harvennusten pienpuusta, sellunkeitossa syntyvistä jäteliemistä ja sahoilla syntyvästä kuoresta ja purusta. Pääkäyttökohteita ovat lämmön ja sähkön tuotanto. Tulevaisuudessa valmistettaneen myös puupohjaisia polttonesteitä, joilla voidaan korvata öljyn käyttöä lämmityksessä ja liikenteessä. Puuperäisten energialähteiden osuus Suomen energiankulutuksesta on ollut 2000-luvulla noin 20 %. Suurin osa tästä, noin 70 TWh, on tullut metsäteollisuuden puunkäytön sivuvirroista eli kuorista, purusta ja jäteliemistä. Noin 40 prosenttia tehtaiden käyttämästä puuraaka-aineesta hyödynnetään jossakin tuotannon vaiheessa energiaksi.
Talousmetsiemme hoidon ja uudistushakkuiden yhteydessä saadut puiden latvukset, oksat, rangat ja kannot eivät sovellu teollisuuden raaka-aineeksi. Nämä voidaan kuitenkin hakettaa ja käyttää energianlähteenä. Metsähakkeen käyttö Suomessa on kuusinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2010 metsähaketta poltettiin 6,9 miljoonaa kuutiometriä. Tästä valtaosa, 6,1 miljoonaa kuutiometriä, kului lämpö- ja voimalaitoksissa. Lämpö- ja voimalaitosten lisäksi metsähaketta käytetään lämmitykseen myös pientaloissa, lähinnä maatiloilla.
Uusimpien kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti tavoitteena on metsähakkeen käytön lisääminen nykyisestä 6 miljoonasta kuutiometristä noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Kaikkiaan tämä vastaisi noin 25-27 TWh:ta energiaa. Metsähakkeen lisäksi tavoitteena on lisätä myös puupellettien käyttöä Suomessa.
