Puutuotteisiin sitoutuu hiiltä tuotteen elinkaaren ja hajoamisen väliseksi ajaksi. Puutuotteet toimivat siis hiilivarastoina ja -nieluina. Puutuotteilla voidaan korvata energiaintensiivisempiä
tuotteita, jolloin saavutetaan välillisiä päästövähennyksiä.
Suomen puutuoteteollisuuden suurimmat tuotannonalat ovat saha- ja puulevyteollisuus. Puutuoteteollisuuden tuotteista kaksi kolmasosaa päätyy muodossa tai toisessa rakentamiseen, ja suomalaisen puutuoteteollisuuden suurin yksittäinen markkina-alue on kotimaa.
Puunkäytön ja puutuotteiden käytön edistäminen on ollut Suomessa pitkään poliittisena painopisteenä. Mekaaninen metsäteollisuus kehittyi merkittävällä tavalla 90-luvulla erityisesti vanerin ja kertopuutuotteiden osalta kansallisten teknologiaohjelmien myötä. Teknologiaohjelmat ovat painottuneet toisaalta puurakentamisen, toisaalta puun jalostuksen ja tuotteiden kehittämiseen.
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen puunkäytön ja puurakentamisen edistämisestä 17.3.2005. Tarkoituksena oli kaksinkertaistaa puutuoteteollisuuden viennin arvo vuoteen 2010 mennessä. PuuSuomi-verkostohanke on käynnistetty vuonna 2010 uudelleen, ja rakentamismääräyksiä tarkistetaan puuta koskevien määräysten osalta. Tavoitteena on käynnistää myös puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kansainvälisen liiketoiminnan kehittämishanke. Muita valtion tukemia puutuotealan kehittämishankkeita ovat osaamiskeskusohjelma OSKE. Asumisen osaamisklusterissa selvitetään esim. puun mahdollisuuksia asuntorakentamisessa. Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteriin kuuluu Komposiitit ja älykkäät puurakenteet -painopistealue, jossa pyritään lisäämään puurakenteisiin uusia ominaisuuksia ja älykkyyttä esimerkiksi anturiteknologiaa soveltamalla. Suomalaisruotsalainen Wood Material Science -tutkimusohjelma sekä EU:n rahoittama WoodWisdomNet -verkosto-ohjelma tuottavat ja välittävät tutkimustietoa käytännön tarpeisiin.