Uusi tieto saattaa muuttaa pohjavesialueiden rajoja. Rajaamismenetelmiä selvittänyt hanke tutki kuutta kohdetta, joista viiden rajoista löytyi korjattavaa, kun pohjavesiesiintymiä nyt selvitettiin aiempaa tarkemmin. Rajojen mahdollisimman tarkka määrittely on tärkeää, koska esimerkiksi erikoisviljelytilan sijainti pohjavesialueella estää eräiden tavanomaisten kasvinsuojeluaineiden käytön. Toisaalta alueiden liian suppea rajaus voi vaarantaa pohjaveden suojelun ja yhdyskunnan vesilähteen laadun.

Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimassa projektissa tutkittiin kuutta pohjavesialuetta Hämeessä, Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa. Tutkimustiedon pohjalta neljää aluetta pienennettiin ja yhtä laajennettiin. Viideltä hedelmä- ja marjatilalta poistettiin kasvinsuojeluaineiden käytön rajoitukset. Yhdellä tilalla puolestaan joudutaan jatkossa huomioimaan koko tilan osalta kasvinsuojeluaineiden käytön rajoitukset. 63 asuinkiinteistöä jäi pohjavesialueiden ulkopuolelle.

Selvityksen osana tehty kysely osoitti, että noin 90 pohjavesialueella toivotaan pikaisia lisätutkimuksia. Näille kiireellisimmiksi katsotuille kohteille esitetään tehtäväksi tarkemmat tutkimukset kolmen vuoden aikana. Kustannuksiksi on arvioitu runsaat 2,1 milj. euroa, eli n. 700 000 euroa vuodessa. Lisäksi on odotettavissa, että alueiden tarkempi läpikäynti tuo esiin lukuisia muita kohteita, joissa rajojen oikeellisuus olisi hyvä tarkistaa. Kokonaisuudessaan työn arvioidaan jatkuvan vuosikymmeniä ja maksavan useita miljoonia euroja.

Tieto Suomen pohjavesialueista on usein riittämätöntä. Nykyiset pohjavesialueiden rajat on määritetty pääosin 1980- ja 90-luvulla lähinnä kartta- ja maastotarkastelun perusteella. Pohjavesialueiden kartoitus on palvellut sekä vedenhankintaa että pohjavesien suojelua.

Nykyään pohjavesialueiden tutkimiseen on käytettävissä useita menetelmiä, joilla saadaan entistä tarkempaa tietoa maanpinnan alapuolelta. Erityisen kustannustehokkaita ovat perinteiset pohjavesialueen rajavyöhykkeessä tehtävät kairaukset sekä pohjavesialueen osa-alueita kartoittavat painovoimamittaukset.

Selvityshanke pohjautui hallitusohjelmaan kirjattuun tarpeeseen selvittää hedelmän- ja marjanviljelyn tuotannon esteitä pohjavesialueilla. Hanketta ohjasi maa- ja metsätalousministeriön nimeämä ohjausryhmä, ja sen toteuttamiseen osallistuivat Hämeen, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus ja Geologian tutkimuskeskus

Lisätietoja:

projektin koordinaattori, vesiylitarkastaja Minna Hanski, maa- ja metsätalousministeriö, p. (09) 160 53371, 040 183 8101

yli-insinööri Tapani Suomela, ympäristöministeriö, p. 0400 143 912, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p. 040 842 2644 (pohjavesialueiden rajaukset)

hydrogeologi Matti Vänskä, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p. 050 563 3712 (pohjavesialueiden rajaukset)

pohjavesiasiantuntija Maria Mäkinen, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p. 040 769 9054 (pohjavesialueiden rajaukset)

toimialapäällikkö Petri Lintinen, Geologian tutkimuskeskus, p. 040 751 3361 (tutkimusmenetelmät)