Kesän kuivuudesta huolimatta luonnonmarjoista ja -sienistä saatu poimintatulo oli vuonna 2010 vuosikymmenen paras. Poimintatuloa luonnonmarjoista kertyi 13,9 miljoonaa ja luonnonsienistä 2,8 miljoonaa euroa. Kokonaismäärä on lähes 60 prosenttia edellisvuotta suurempi. Myyntimäärällä mitattuna puolukkasato oli runsas, kun taas mustikka- ja lakkasadot olivat keskinkertaisia. Itä-Suomen luonnonmarjasato oli heikko. Luonnonsienistä herkkutatti yllätti kauppaantulomäärällä, vaikka kuivuus ja helle haittasivat muiden sienten kasvua.
Puolukkasato näytti kesän kuluessa keskinkertaiselta. Myyntimäärillä mitattuna tulos kuitenkin osoitti, että sadosta tuli runsas. Myyntipuolukkaa kerättiin Marsi-tutkimuksen mukaan 6,1 miljoonaa kiloa, joka oli yli 60 prosenttia edellisvuotta suurempi. Määrällisesti eniten puolukkaa poimittiin Länsi-Suomen alueelta lähinnä Pohjanmaalta ja sen rannikkoalueelta (2,5 milj. kg). Lapin läänissäkin päästiin 2,0 miljoonaan kiloon ja Oulun läänissä 1,6 miljoonaan kiloon. Kuivuus haittasi pahiten Itä-Suomessa ja sen luonnonmarjasadosta muodostuikin niukka.
Mustikkaa tuli myyntiin 2,8 miljoonaa kiloa ja määrä on hieman edellisvuotta pienempi. Paras sato oli Lapin läänissä. Myyntimääräksi saatiin 1,7 miljoonaa kiloa eli 60 prosenttia koko maan määrästä. Oulun läänissäkin yllettiin lähes 1,0 miljoonaan kiloon. Lakkaa kerättiin myyntiin 152,2 tonnia, mikä on puolet enemmän kuin edellisenä vuotena. Pääosa lakoista kerättiin Lapin läänin soilta. Variksenmarjan myyntiä oli 98,4 tonnia. Muita luonnonmarjoja poimittiin myyntiin vain vähäisiä määriä.
Puolukasta maksettiin keskimäärin 1,33, mustikasta 1,60 ja lakasta 8,33 euroa/kilo. Hinta nousi kaikilla edellä mainituilla verrattuna edelliseen vuoteen. Puolukka ja mustikka tulevat myyntiin lähes kokonaan roskaisena. Poimintatuloa puolukasta kertyi 8,1, mustikasta 4,5 ja lakasta 1,3 miljoonaa euroa. Koko luonnonmarjakaupan tulot olivat 13,9 miljoonaa euroa, josta Lapin läänin osuus oli 49 prosenttia eli melkein puolet. Länsi-Suomen alueen ja Oulun läänin osuus oli molemmilla noin 25 prosenttia.
Sienisato näytti kesän kuluessa heikolta tärkeimmällä kaupallisen poiminnan alueella Itä-Suomessa. Sienten kasvua haittasi pitkäaikainen kuivuus ja hellejaksot. Herkkutattisato kuitenkin yllätti. Herkkutattia tuli myyntiin Marsi-tilastoinnin toiseksi suurin määrä, 747,5 tonnia. Itä-Suomen osuus tattimäärästä oli 595,3 tonnia, Oulun läänin 92,0 tonnia ja Länsi-Suomen 60.0 tonnia. Herkkutattia kasvoi paikoitellen runsaasti. Pääasiassa suolasieniksi valmistettavia rouskuja oli niukasti. Haaparouskua kerättiin myyntiin vain 7,4 tonnia ja kangasrouskua 91,1 tonnia. Kantarellia ja suppilovahveroa oli myös vähänlaisesti ja myyntimäärät jäivät pieniksi.
Herkkutatista maksettiin keskimäärin 3,42 euroa kilolta. Sen hinta laski hieman edellisvuodesta, kun taas kaikkien muiden sienten kilohinnat kohosivat edelliseen vuoteen verrattuna. Poimintatuloa luonnonsienistä kertyi yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Herkkutatin osuus koko euromäärästä oli 2,6 miljoonaa euroa eli yli 90 prosenttia. Suurin osa herkkutateista kulkeutuu Etelä-Euroopan markkinoille, lähinnä Italiaan.
Ulkomaalaisia poimijoita oli viime vuosien tapaan suuri joukko keräämässä myyntiin luonnonmarjoja. Heidän panoksensa talteenotossa on merkittävä. Koska sadot vaihtelevat vuosittain eri alueilla, voidaan ulkomaiset poimijat ryhmänä helposti ohjata marjojen loputtua uusille alueille.
Luonnonmarjojen ja –sienten kauppaantulokyselyssä (MARSI) on mukana tärkeimmät marja- ja sienikauppaa harjoittavat yritykset.