Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n laatimassa selvityksessä sinkkioksidin käytöstä porsaiden lääkerehuissa todetaan, että sinkkioksidin käytön rajoittamiseksi ohjeistusta pitää selventää. Raportti on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Suomessa arvioidaan olevan alle sata tilaa, jotka käyttävät sinkkioksidia vieroitettujen porsaiden ripulin ennaltaehkäisyssä tai hoidossa. Määrä on noin 10 prosenttia porsaita tuottavien tilojen kokonaismäärästä.
Selvityksen perusteella noin 80 prosenttia tilojen porsaiden ripulin hoitoon hankkimasta sinkkioksidista tulee rehutehtaiden valmistamana lääkerehuna, joka annetaan eläimille sellaisenaan. Loppu sinkkioksidista hankitaan pääsääntöisesti apteekeista, eläinlääkäreiltä tai sitä myyvältä rehutehtaalta ja sekoitetaan tilalla porsasrehun joukkoon. Eläinlääkärin antama lääkemääräys tarvitaan, kun sinkkioksidin määrä ylittää yli 100 µg/elopainokilo/vrk. Selvityksestä käy myös ilmi, että sinkkioksidia ostetaan tiloille lääkekäyttöön myös maali- ja rautakaupoista, mikä on lainsäädännön vastaista.
Sinkkioksidin liiallinen kertyminen lannan välityksellä pelloille ei selvityksen perusteella ole ensisijainen huolenaihe, kun sinkkioksidia käytetään porsaiden ripulin hoitoon säädösten mukaisesti. Suomen maaperässä on niukasti sinkkiä erityisesti sikatiheillä alueilla Lounais- ja Länsi-Suomessa. Yksittäisellä tilalla pistekuormitusta voi kuitenkin esiintyä. Sinkkioksidin käyttö lisää bakteerien vastustuskykyä sinkille ja antibiooteille, joten sen käyttö pitäisi rajata vain todelliseen tarpeeseen.
Raportin toinen laatija, MTT:n tutkija Kirsi Partanen katsoo, että sinkkioksidin käyttöä koskevaa ohjeistusta pitää selventää, jotta säädösten tulkinta olisi yhtenäistä.
Sinkki on porsaiden ravitsemuksessa välttämätön hivenaine, jota lisätään yleisesti rehuihin. Sianrehujen suurin sallittu sinkkipitoisuus on 150 milligrammaa kilossa täysrehua, jonka kosteus on 12 prosenttia. Lisäainekäytön ohella sinkkioksidia käytetään porsaiden lääkerehuissa vieroitusripulin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
Lääkerehukäyttö lisääntyi voimakkaasti vuonna 2004 ja kasvu on jatkunut, mistä johtuen MMM pyysi MTT:tä selvittämään käyttöön johtavia syitä ja mahdollisuuksia käytön vähentämiseen. Toimeksiantona oli myös tarkastella sinkkioksidin käytön ympäristövaikutuksia. Varsinaisen lääkerehukäytön lisäksi tarkasteltiin sinkkioksidin muita hankintatapoja lääkkeellistä käyttötarkoitusta varten.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA valmistelevat selvityksen pohjalta suosituksen sinkkioksidia sisältävien lääkerehujen käytöstä. Lisäksi elinkeinon kanssa on tarkoitus keskustella keinoista vähentää käyttöä.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä
neuvotteleva virkamies Marita Aalto, p. 02951 62445, 040 593 0136 (rehulainsäädäntö)
eläinlääkintöneuvos Leena Räsänen, p. 02951 62260, 050 528 9872 (eläinten lääkitsemistä koskeva lainsäädäntö)
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta
vanhempi tutkija Kirsi Partanen, p. 040 735 6205
