Maatalous- ja kalastusneuvosto käsitteli huhtikuun kokouksessaan CAP-uudistukseen liittyvää suorien tukien asetusta.

Puheenjohtajamaa Tanska oli laatinut kysymykset keskustelujen pohjaksi. Suoria tukia koskevat kysymykset koskivat nuorten viljelijöiden ja pienten tilojen tukijärjestelmiä, vapaaehtoista tuotantosidonnaista tukea ja täydentävää tukea viljelijöille alueilla, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita. Lisäksi tukikeskustelussa käytiin läpi tukien jäsenmaan sisäistä uudelleenjakoa, aktiiviviljelijän määritelmää sekä suurtiloja koskevaa tilakohtaista tukikattoa.

Keskustelussa useimmat jäsenmaat halusivat nuorten viljelijöiden ja pienten tilojen tukijärjestelmät vapaaehtoisiksi jäsenmaille. Näin voitaisiin paremmin ottaa jäsenmaiden erilaiset olosuhteet huomioon. Jäsenmaiden kannat vaihtelivat vapaaehtoisen tuotantoon sidotun tuen osalta. Osa maista piti tukia välttämättöminä ja osa halusi luopua kokonaan tuotantoon sidotuista tuista. Lähes kaikki maat hyväksyivät puheenjohtajamaan kompromissiehdotuksen aktiiviviljelijän määritelmästä. Jäsenmaat halusivat määritelmän olevan mahdollisimman yksinkertainen. Suurtiloja koskevaa tukikattoa kannattivat useimmat jäsenmaat, mutta sitä koskevia ehtoja haluttiin vielä tarkentaa.

Suomi tuki pienten tilojen tukijärjestelmän ja nuorten viljelijöiden tuen vapaaehtoisuutta jäsenmaalle. "Pidän hyvänä, että tuotantosidonnaisia tukia voitaisiin maksaa jatkossakin, sillä niillä on erittäin tärkeä merkitys erityisesti luonnonolosuhteiltaan heikoilla alueilla, joilla tuotantokustannukset ovat korkeita", maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen totesi keskustelussa.

Hyvänä Suomi piti myös komission tavoitetta tukien suuntaamisesta aktiiviviljelijöille, eli niille viljelijöille, jotka käytännössä huolehtivat maan viljelystä tai eläinten kasvatuksesta. Koskinen korosti, että aktiiviviljelijän tarkempi määrittely tulisi jättää kansalliseen päätösvaltaan, jotta maatalouden erityispiirteet eri puolilla yhteisöä voidaan ottaa huomioon.

Asialistalla oli myös yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen puheenjohtajamaan alueellistamista ja siirrettäviä kalastusoikeuksia koskevien kysymysten perusteella.

Suomi toi keskustelussa esiin, että alueellistaminen on tärkeä elementti yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisessa. Alueellistamissäännösten pitää mahdollistaa se, että jäsenvaltiot yksin tai yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa voisivat ohjata kalastusta merialueiden alueellisten olosuhteiden perusteella. Yhteistyön tärkeitä elementtejä ovat mm. kalakantoja koskevat monivuotiset hoitosuunnitelmat ja niihin liittyvät kalastuksen tekniset säännöt kuten alamitat ja verkkojen silmäkoot. Alueellisen yhteistyön tuloksia voidaan vahvistaa EU:n asetuksilla tai kansallisilla määräyksillä.

Itämerellä on pitkät perinteet alueellisessa kalatalousyhteistyössä. Aiempaa yhteistyötä jatketaan tällä hetkellä Suomen johdolla Itämeren BALTFISH-kalastusfoorumissa. Se toimii alueellistamisen pilottihankkeena EU:n laajuisesti ja sen tähänastinen työ sai neuvoston istunnossa kiitosta niin jäsenvaltioilta kuin komissioltakin. BALTFISH-yhteistyö mahdollistaa Suomen olosuhteisiin soveltuvien ratkaisujen hakemisen entistä paremmin.

Suomi ei kannattanut sitä, että jäsenvaltiot velvoitettaisiin ottamaan käyttöön siirrettäviä kalastusoikeuksia koskeva järjestelmä. Järjestelmien tarkoituksena on jäsenvaltioiden kalastuskiintiöiden jakaminen kalastusyrityksille. Yrityskohtaisia kiintiöitä voisi myydä tai vuokrata edelleen ja ne olisivat komission ehdotuksen mukaisesti voimassa 15 vuoden määräajaksi. Suomi katsoo, että tällaisten järjestelmien käyttöönoton pitäisi perustua kansalliseen harkintaan ja päätöksentekoon.

Lounaskeskustelussa Suomi nosti esiin kestävän vesiviljelyn ja pienimuotoisen rannikkokalastuksen sosio-ekonomisen tärkeyden ja rahoitustarpeet. Tulevassa meri- ja kalatalousrahastoasetuksessa tulee varata riittävät rahoitusmahdollisuudet näiden elinkeinojen kehittämiseksi.

Neuvosto jatkaa yhteisen kalastuspolitiikan uudistamista koskevaa käsittelyään touko- ja kesäkuun kokouksissaan.

Lisätietoja:
maatalousneuvos Kari Valonen, 040 751 8407 (maatalousasiat)
kalastusneuvos Markku Aro, 040 740 2387 (kalastusasiat)
neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, 0400 392 011 (kalastusasiat)
erityisasiantuntija Risto Lampinen, +32 476 760 247 (kalastusasiat)