Peruskuivatus edellytys viljelylle

Suomen oloissa peltojen vesitaloudella on ratkaiseva merkitys viljelyn onnistumiselle. Keväällä pellot on saatava kylvökuiviksi mahdollisimman nopeasti. Syyssateidenkin aikana niiden on oltava niin kuivat, että ne kantavat korjuukoneet eikä pitkäaikaisia kesätulvia voida sallia sadonmenetysten johdosta. Peltojen kuivatus jaetaan yleisesti peruskuivatukseen ja paikalliskuivatukseen. Peruskuivatuksella tarkoitetaan maankuivattamiseksi suoritettavaa valtaojien perkausta, pienehköjä pengerryksiä ja purojen vedenjohtokyvyn parantamista. Paikalliskuivatuksella tarkoitetaan piiri-, sarka- ja salaojitusta, ja toimiva paikalliskuivatus edellyttää tehokasta peruskuivatusta.

Suomen viljelyssä olevat pellot ovat ainakin kertaalleen peruskuivatettu. Nykyisin tehdään lähinnä ojitusten peruskorjauksia, kunnostuksia ja valtaojien putkituksia. Suurin osa ojituksista tehtiin jo ennen 1970 -lukua, joten jatkossakin on odotettavissa runsaasti rappeutuneiden ja umpeenkasvaneiden ojitusten peruskorjauksia. Uomien perkaus ja kunnossapito tulee nykyisin toteuttaa ympäristöä entistä vähemmän kuormittavia, ns. luonnonmukaisia menetelmiä käyttäen. Lähtökohtana on yhä kuivatustilan parantaminen ja ylläpito, mutta samanaikaisesti pyritään kunnossapitotarpeen vähentämiseen, vesistöjen veden laadun ja eliöstön elinolosuhteiden parantamiseen sekä maisemakuvan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistamiseen.

Peltojen peruskuivatukseen on haettavissa valtion tukea. Lisätietoja löytyy 'Muualla palvelussamme' kohdan 'Peruskuivatuksen rahoittaminen' -linkkiä seuraamalla.


Sivun alkuun