Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan luonnon ja ihmisen mukautumista tai varautumista odotettuihin ja jo tapahtuneisiin ilmastollisiin muutoksiin joko minimoimalla haittoja tai hyödyntämällä etuja. Sopeutuminen voi olla ennakoivaa, suunniteltua tai reaktiivista.
Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan estää, sillä kansainväliset sopimukset kasvihuonekaasujen päästörajoituksista alkavat vaikuttaa selvästi ilmastonmuutoksen nopeuteen vasta kuluvan vuosisadan lopulla. Niinpä ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin sopeutuminen on noussut hillinnän rinnalle osaksi ilmastopolitiikkaa.
Strategia linjaa sopeutumistoimiaSuomi on ollut edelläkävijä sopeutumispolitiikan toteuttamisessa. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia valmistui jo vuonna 2005, itsenäisenä osana kansallista energia- ja ilmastostrategiaa.
Sopeutumisstrategian tavoitteena on vahvistaa ja lisätä sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen sekä vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle. Strategia kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä toimialoittain aina vuoteen 2080 asti. Toimenpidelinjauksia laadittiin kaikkiaan 15 toimialalle.
Tärkeimmät vuoteen 2015 mennessä ajoittuvat toimenpiteet ovat:
- ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan osaksi toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä,
- varaudutaan ääri-ilmiöihin ja otetaan ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi osaksi pitkäkestoisten investointien suunnittelua,
- kehitetään olemassa olevia ja uusia havainnointi- ja varoitusjärjestelmiä,
- toteutetaan ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma 2006-2010 ja
- varaudutaan kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin.
Sopeutumisstrategian toimeenpanoa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2009, ja siitä julkaistiin raportti. Strategian uusiminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2011-2013.
Sopeutumisen koordinointiryhmä edistää sopeutumisstrategian toimeenpanoa
Sopeutumisstrategian toimeenpanoa seuraa ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointiryhmä, jota johtaa maa- ja metsätalousministeriö. Koordinointiryhmään kuuluu ministeriöiden, tutkimuslaitosten, tutkimusrahoittajien sekä alueellisten toimijoiden edustajia.