Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja ehdotuksesta kansalliseksi vieraslajistrategiaksi. Lausuntokierros päättyi 1.6.2011.
Kansallinen vieraslajistrategia valmistunee alkuvuodesta 2012.
Lisätietoja:
ympäristöylitarkastaja Johanna Niemivuo-Lahti, p. 040 358 5523, sähköposti: etunimi.sukunimi(at)mmm.fi [johanna.niemivuo-lahti]
Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi luovutettiin maaliskuun lopussa 2011 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Vieraslajien aiheuttamat ongelmat Suomessa otetaan hallintaan ja uusien haitallisten vieraslajien saapuminen maahan estetään. Valmisteluun osallistui työn eri vaiheissa yli 100 asiantuntijaa.
Ehdotuksessa kansalliseksi vieraslajistrategiaksi kaikkien vieraslajien joukosta tunnistettiin Suomen haitalliset sekä tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset vieraslajit. Jaottelu kuvaa tilannetta vuoden 2011 alussa.
Työryhmä tunnisti 157 haitallista Suomessa esiintyvää vieraslajia, jotka aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaikutuksia. Haitallisista vieraslajeista merkittävin osa, yli 100 lajia, on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Osa näistä lajeista voi uhata myös alkuperäistä luontoa. Muiden ryhmien haitallisista vieraslajeista 5 lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeressä, 5 sisävesistöissä, 6 lajia on vieraita maaselkärankaisia, 24 kuuluu maaympäristöjen vieraskasveihin ja 9 lajia vieraisiin sisätuholaisiin.
Luettelo Suomessa esiintyvistä haitallisista vieraslajeista
Lisäksi tunnistettiin 128 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraslajia, jotka voivat aiheuttaa välitöntä tai välillistä haittaa. Noin kolmannes niistä kuuluu maa- ja metsätalouden vieraslajeihin. Näihin tarkkailtaviksi tai paikallisesti haitallisiksi luokiteltuihin vieraslajeihin kuuluu sekä Suomessa jo esiintyviä että Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettuja lajeja. Suurin osa tarkkailtavista tai paikallisesti haitallisista vieraslajeista esiintyy jo Suomessa.
Luettelo Suomen tarkkailtavista tai paikallisesti haitallisista vieraslajeista
Omaksi ryhmäkseen työryhmä on erottanut erityisen haitalliset vieraslajit. Näitä ovat vaaralliset kasvintuhoojat (karanteenilajit) (37 kpl), joiden tuonti ja levittäminen on kielletty direktiivillä kaikissa EU:n jäsenmaissa. Lisäksi erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa on nimetty jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja minkki. Näiden lajien kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen vähentämiseksi.
Vieraslajien aiheuttamien haittojen vähentäminen vaatii toimijoiden välistä vastuunjakoa sekä useita erilaisia toimenpiteitä. Ehdotuksessa kansalliseksi vieraslajistrategiaksi esitetään 16 erilaista toimenpidekokonaisuutta. Niistä 12 koskee kaikkia haitallisia vieraslajeja ja 4 on kohdennettu eri vieraslajiryhmiin.
Työryhmän esittämät toimenpidekokonaisuudet
Vieraslajit ovat ihmistoiminnan seurauksena levinneitä eliölajeja. Uudessa elinympäristössään nämä ei-toivotut lajit vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja ja muuttavat elinympäristön rakenteita. Yleisesti vieraslajeja pidetäänkin maailmassa luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä.
Vieraslajeja on kulkeutunut mm. rautateitse, puisten pakkausten tai laivojen painolastivesien mukana. Osan lajeista ihminen on hyötytarkoituksenaan tuonut puutarhaansa, riistaeläimeksi tai kalankasvatuksen tarpeisiin. Suomeen saapuneista vieraslajeista (yli 600 lajia) suurin osa ei muodostu uhkaksi alkuperäisille lajeille, mutta osan tiedetään aiheuttavan vakavia ekologisia ja taloudellisia haittoja.
Suomessa luonnonsuojelulain nojalla vierasperäistä lajia ei saa levittää luontoon, mikäli laji saattaa muodostaa pysyvän kannan. Useimpien haitallisten, pysyvän kannan muodostaneiden vieraslajien hävittäminen on lähes mahdotonta, ja lajien leviämisen estäminen on helpompaa sekä kustannustehokkaampaa.
Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus eli biodiversiteettisopimus edellyttää maita laatimaan vieraslajeja koskevat kansalliset strategiat tai ohjelmat. Suomen kansallinen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma vuosille 2006-2016 on asettanut kansallisen vieraslajistrategian laatimisen aikatauluksi vuodet 2007-2010.
Kansallisen vieraslajistrategian valmistelu käynnistettiin syksyllä 2008 maa- ja metsätalousministeriön koordinoimana. Valmistelusta vastasi työryhmä, ja valmistelutyötä tehtiin pienemmissä eri osa-alueiden asiantuntijaryhmissä (Itämeri, sisävesistöt, maaympäristöjen vieraskasvit, vieraat maaselkärankaiset, maa- ja metsätalouden vieraslajit). Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi valmistui maaliskuussa 2011.