Kala- ja raputalouden ja kalastuksen harjoittamisen edellytykset ovat Suomessa hyvät, sillä maassamme on runsaasti vesistöjä. Vesistöissämme elää vakituisesti lisääntyvinä kantoina 61 alkuperäistä kalalajia. Näistä noin 20 lajia kalastetaan laajemmalti. Lisäksi Suomen vesistöihin on istutuksilla kotiutettu neljä vierasperäistä kalalajia.

Suomessa on merialueiden ja sisävesien päätoimiset ja osa-aikaiset ammattilaiset huomioiden noin 3 000 ammattikalastajaa. Lisäksi yli 1,8 miljoonaa suomalaista eli 36 % väestöstä harrastaa vapaa-ajankalastusta.

Merialueen ammattikalastajien kalansaalis on viimeisten vuosien aikana ollut noin 80-120 miljoonaa kiloa. Sisävesialueen ammattikalastajat ovat lisäksi saaneet saaliikseen noin 4-5 miljoonaa kiloa kalaa vuosittain. Vapaa-ajankalastajien vuosisaalis on vaihdellut 40 miljoonan kilon vaiheilla. Kalanviljelyn vuotuinen ruokakalatuotanto on ollut noin 12-15 miljoonaa kiloa.

Taloudellisesti tärkein kalalajimme on silakka. Suomen vuotuinen silakkasaalis on 1980-luvulta saakka vaihdellut noin 80 000 tonnin keskimääräisen tason kahta puolen. Samaan aikaan Itämeren reunusvaltioiden yhteenlaskettu vuotuinen silakkasaalis on kuitenkin laskenut jatkuvasti 1980-luvulta alkaen.

Suomen vesistöissä elää alkuperäisenä yksi makean veden rapulaji eli jokirapu. Vesistöihimme on 1960-luvulta lähtien istutettu jokiravun ohella myös amerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua.

Vuosittain istutettujen rapujen kokonaismäärä on 2000-luvun kuluessa laskenut noin 100 000 yksilöön. Vuosittain istutetuista ravuista noin puolet on ollut jokirapua ja toinen puolikas täplärapua. Suomen kokonaisrapusaalis on 2000-luvulla ollut 1,5-3 miljoonaa yksilöä vuodessa.