Poronhoitoalue käsittää lähes koko Lapin läänin alueen ja suuren osan Oulun läänistä. Poronhoitoalueen maapinta-ala on 114 000 neliökilometriä eli noin 36 % koko Suomen maapinta-alasta. Poronhoitoalueen osat eroavat toisistaan ympäristöltään ja luonnoltaan. Tämä heijastuu eri alueiden vaihtelevina poronhoitotapoina ja -kulttuureina.
Poronhoitoalue on hallinnollisesti jaettu 56 paliskuntaan. Näistä 41 on Lapin läänin alueella ja 15 Oulun läänissä. Kaikki paliskunnat kuuluvat jäseninä Paliskuntain yhdistykseen.
Maa- ja metsätalousministeriö on vuonna 2000 vahvistanut kuluvan vuosikymmenen ajaksi koko poronhoitoalueen suurimmaksi sallittuksi eloporomääräksi eli talven yli elämään jätettävien porojen määräksi 203 700 eläintä. Eloporojen määrää säätelemällä pyritään turvaamaan talvilaidunten kantokyvyn säilyminen. Eloporoista yli 80 % on vaatimia, sillä pitämällä eloporokanta vaadinvoittoisena saavutetaan hyvä porokannan selvitymis- ja tuottokyky.
Poronliha on perinteisen porotalouden päätuote. Teurastusten sivutuotteita eli sarvia, taljoja ja luuta hyödynnetään matkamuistojen valmistuksessa. Poroajelut ja -safarit yms. ovat nykyisin olennaisen tärkeä osa Lapin matkailun ohjelmapalveluita. Porolla on keskeinen sija pohjoisessa julkisuuskuvassa ja Lappiin liittyvissä mielikuvissa.