Metsästystä on Suomen alueella harjoitettu tuhansia vuosia ja Suomen runsas riistalajisto tarjoaa hyvät edellytykset riistataloudelle. Nisäkäslajeistamme 34 ja lintulajeistamme 26 kuuluu metsästettäviin riistaeläimiin. Tärkeimpiä riistaeläimiä ovat hirvi- ja jäniseläimet sekä vesilinnut ja metsäkanalinnut.

Metsästysoikeus on Suomessa sidottu maanomistukseen. Maanomistaja voi halutessaan vuokrata metsästysoikeuden esimerkiksi metsästysseuroille tai yksityishenkilöille.

Riistakantojen runsauden arviointi on kestävän riistatalouden kulmakivi, sillä metsästyksen suunnittelu lähtee liikkeelle riistakannan vahvuudesta. Runsauden ja tuottokyvyn perusteella arvioidaan, onko kanta metsästettävissä. Jos on, seuraavaksi arvioidaan, onko metsästystä rajoitettava esimerkiksi saaliin määrän, sukupuolen tai iän suhteen. Vähälukuisten riistaeläinten kohdalla vastuu kantojen runsauden oikeasta arvioinnista ja metsästyksen mitoittamisesta on erityisen suuri.

Riistavahingot ovat sosiaalisen kestävyyden tärkeä osa. Etenkin hirvieläinten aiheuttamat taloudelliset vahingot voivat aiheuttaa myös konflikteja eri intressipiirien välillä. Suurpedot aiheuttavat paitsi taloudellisia vahinkoja myös pelkoa ihmisten keskuudessa, minkä vuoksi asian käsittely vaatii sekä tietoa että harkintaa.

Metsästäjämäärä on viimeiset 25 vuotta pysynyt 300 000 henkilön tuntumassa. Vuosittain suoritettujen metsästäjäntutkintojen määrä laski vuosituhannen vaihteen tienoilla alle 6 000 tutkinnon, mutta vuotuinen tutkintomäärä on sittemmin 2000-luvun aikana noussut noin 8 000 tutkinnon tasolle.