Suomessa ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan moninaisia seurauksia, jotka näkyvät luonnossa ja vaikuttavat luonnonvarojen käyttöön, huoltovarmuuteen ja elintarviketuotantoon. Näköpiirissä olevat päästörajoitukset eivät riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, vaikka niiden avulla voidaan ilmastonmuutosta hillitä. Ilmastonmuutoksesta koituvien haittojen vähentäminen ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät hallittua sopeutumista jo muuttuneisiin ja tulevaisuudessa yhä enemmän muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Jo nykyisissä olosuhteissa on syytä varautua sään ja ilmaston vaihteluihin ja ääri-ilmiöihin, sillä se auttaa sopeutumaan myös tuleviin ilmaston vaihteluihin ja muutoksiin.

Maa- ja metsätalousministeriön sopeutumisen toimintaohjelman tavoitteena on ilmastonmuutoksen sopeutumisen valtavirtaistaminen sekä kansallisessa sopeutumisstrategiassa ja sektoristrategioissa esitettyjen toimenpiteiden konkretisoiminen. Toimintaohjelma on tehty vuosille 2011–2015. Se on hyväksytty MMM:n johtoryhmässä 24.3.2011.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia voidaan lähestyä monesta näkökulmasta. Yksi näkökulma on se, miten vaikutukset ajoittuvat. Lyhyen aikavälin vaikutukset näkyvät jo lähitulevaisuudessa, ja niiden tuomat haasteet ja mahdollisuudet vaativat toimenpiteitä välittömästi. Koska viiden vuoden tarkasteluajankohta on varsin lyhyt luonnon kiertoaikojen näkökulmasta, myös pitkän aikavälin vaikutuksiin kohdistettavien toimenpiteiden ja seurantajärjestelmien suunnittelu on tarpeen aloittaa jo nyt.

Merkittävimmät ilmastonmuutoksen aiheuttamat lyhyen aikavälin haasteet maataloudessa ja elintarviketuotannossa ovat maatalouden tuotanto- ja tuloriskien hallintamenetelmien kehittäminen, viljelykasvien ja tuotantoeläinten terveysuhkien vähentäminen, maaperän kasvukunnon ylläpitäminen ja kasvinjalostuksen sekä kotieläinten ravitsemuksen kehittäminen. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää huoltovarmuuden turvaaminen ja lisääntyvän vesistöjen rehevöitymisen vähentäminen. Lisäksi ilmastonmuutos mahdollistaa valkuaisomavaraisuuden parantamisen.

Metsätalouden suurimmat lyhyen aikavälin haasteet liittyvät metsätuhoihin, kuten hyönteis- ja sienituhoihin, sekä ääri-ilmiöiden lisääntymisen aiheuttamissa myrskytuhoihin. Ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ekosysteemeihin ja puuston kasvun nopeutuminen näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kytkeminen vesitalouteen on jo pitkällä, koska sektorin lähestymistapa on perinteisesti ollut riskilähtöinen ja sen suunnittelun aikajänne pitkä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kala-, poro-, ja riistatalouteen näkyvät vasta pitkällä aikavälillä ekosysteemien muutosten kautta.

Toimintaohjelmassa on määritetty 41 toimenpidettä maa-, metsä-, kala- ja riistatalouteen, maaseutupolitiikkaan sekä vesitalouteen. Toimenpiteet koskevat muun muassa huoltovarmuutta ja riskinhallintaa, kasvi- ja eläinterveyttä, kasvinjalostusta ja biotekniikkaa, maatalouden ympäristönsuojelua, metsätuhoihin varautumista, metsänhoitotapojen sopeuttamista, metsänjalostusta sekä metsien monimuotoisuudesta ja hiilinieluista sekä vesistöistä huolehtimista, tulvariskien hallintaa, kalastuksen säätelyjärjestelmä, riistakantojen seurantaa sekä maaseudun kehittämistä sekä tutkimustoimintaa ja viestintää. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa myös sopeutumispolitiikan ja EU-kantojen koordinoinnista kansallisesti. Toimenpideohjelman toimeenpanoa seurataan maa- ja metsätalousministeriössä vuosittain toimenpidetaulukolla, ja toimia tarkistetaan tarpeen mukaan.