Yhteenveto

Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelma ISTO käynnistettiin osana Suomen ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian toimeenpanoa. Tutkimusohjelma oli viisivuotinen ja se toteutettiin vuosina 2006–2010. ISTO-ohjelman tavoitteena oli lisätä Suomen valmiuksia sopeutua ilmastonmuutokseen tuottamalla käytännön sopeutumistoimien suunnittelun edellyttämää puuttuvaa tietoa. Tutkimusohjelman tuli tuottaa sopeutumisstrategian toimeenpanossa sekä sopeutumistoimien suunnittelussa tarvittavaa tietoa sekä edistää tiedon soveltamista käytäntöön.

ISTOn tutkimushankkeet kattoivat seuraavat aihealueet: ilmastopalvelu; metsätalous; maatalous ja elintarviketuotanto; kalasto ja kalatalous; sään ääri-ilmiöt, tulvat ja kuivuus; kaavoitus ja rakentaminen; luonnon monimuotoisuus. Lisäksi tutkimukset kattoivat kysymyksiä, jotka liittyvät kansainväliseen ulottuvuuteen, alueellisiin sopeutumisstrategioihin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Tulosten keskitetyksi esittämiseksi lisättiin omat hankkeensa.

Arviointipaneeli esittää seuraavat suositukset koskien tulevia sopeutumistutkimuksen aktiviteetteja ja mahdollisia ohjelmia:

Rahoitusjärjestelyt:

• Sopeutumistutkimuksen seurantaa eri hallinnonalojen yhteistyönä on perusteltua jatkaa. Parasta olisi suunnata rahoitusta ISTOn kaltaiselle jatko-ohjelmalle koordinaatioineen. Vaihtoehtoisesti voitaisiin tyytyä sopimaan jatkossa yhteisestä rahoituspotista virtuaalisena ohjelmana.
• Ohjelmien hankerahoitusmäärien tulee olla mahdollisuuksien mukaan suurempia ja kattaa ajallisesti koko ohjelman suunnitellun ajan. Mahdollisissa tulevissa ohjelmissa rahoituksen ei tulisi olla sirpaleista.
• Tulevissa ohjelmallisissa toimissa tulee koordinaation osalta mahdollisuuksien mukaan ylläpitää ISTOa vastaava resursointi ja johtoryhmän laajuus.

• Ohjelmatason viestintää tulisi vahvistaa myös kansainvälisellä tasolla.
  
• Tulosten yhteistä esittämistä varten tehtävän synteesityön vaatimukset tulisi ottaa esille ja tiedoksi hankkeille jo aikaisemmin.
• Viestintää tulisi suunnata enemmän myös toimijoille kuten kunnille, maakunnille, yrityksille, asukkaille, jne.

Yhteistyö:

• Eri hallinnonalojen vuotuisista tutkimus- ja kehitysvaroista rahoitettujen sopeutumistutkimushankkeiden koordinaatiota tulee pitää yllä vähintään vuosittaisilla seminaareilla. Pitää selvittää mahdollisuutta toteuttaa vuosittaiset seminaarit yhteistyönä muiden kansallisten koordinoitujen ilmasto-ohjelmien kanssa.
• Osallistuminen eurooppalaisiin tutkimusyhteistyön ja verkottumisen aloitteisiin on kansallisestikin tärkeää ja olisi hyvä huomioida selvemmin ohjelmatyössä.
  

Sopeutumistutkimuksen sisältö:

• Poikkisektoraalinen ja yhteiskuntatason ideointi on tarpeen huomioida jo sopeutumistutkimuksen ja sopeutumista tukevan perus- ja vaikutustutkimuksen suunnittelussa.
• Soveltajien osallistuminen jo tutkimuksen alkusuunnittelun vaiheessa ja mahdollisesti integroidusti mukana myös tutkimusta toteutettaessa parantaa tulosten käytettävyyttä.
  
• Yhteiskunnan eri sektorit kattava tutkimuspanostus erilaisilla rahoitus-, toiminta- ja verkottumismuodoilla edesauttaa yhteiskuntatason ymmärtämistä ja toimia.
  

• Käytännön sopeutumistoimia tulee edelleen miettiä ja vahvistaa. Lisää huomiota tulisi ohjata varsinaisten toimijoiden suuntaan.
• Vuotuista seminaaritoimintaa tulisi valjastaa poikkisektoraalisen yhteisen ennakointityön ja siitä kumpuavan suunnittelun pohtimiseen.