Mihin tarvitaan metsien hoidon ja hakkuun säätelyä? Millaisia muutoksia uudistamisvelvoitteeseen tulisi saada? Mitkä ovat jatkuvan kasvatuksen sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset? Miten turvataan suomalaisen puun kilpailukyky jatkossa?
Muun muassa näihin kysymyksiin pyrittiin saamaan vastauksia maa- ja metsätalousministeriön 27.1. Tieteiden talolla järjestemässä seminaarissa, johon osallistui laaja joukko metsäalan asiantuntijoita.
Metsänomistaja mukaan arviointiin
Avauspuheenvuorossaan maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila korosti muun muassa sitä, että metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeät elinympäristöt pitää kartoittaa yhdessä metsänomistajan kanssa.
-Emme saa toimia niin, että metsänomistaja jälkikäteen saa ilmoituksen hänen metsistään löytyneistä arvokkaista luontokohteista. Tämä on aivan sama asia kuin tehtäisiin kotitarkastus salaa silloin kun asukkaat ovat poissa. Todella toivon, että jatkossa metsänomistaja otetaan mukaan kartoitukseen. Tuliko selväksi?
Taloudellinen hyöty tärkeää
Aamupäivän alustuksissa Jaakko Temmes (Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry) sekä Lea Jylhä (MTK) puhuivat siitä, mikä kannustaisi metsänomistajia hoitamaan ja käyttämään metsiään.
-On muistettava, että metsänomistaja on se asiakas, eikä metsä, totesi Jylhä. Tutkimukset osoittavat, että tärkein hyöty, jonka metsänomistajat kokevat saavansa metsästään, on tulot ja taloudellinen varmuus. Eli metsänhoidon on oltava kustannustehokasta.
Myös Temmes toi esille taloudelliset näkökulmat.
-Tarvitaan luottamus siihen, että tuotetulla puulla on myyntihetkellä kysyntää ja, että hintataso vastaa tehtyjä panostuksia, hän sanoo.
Temmes totesi myös, että liiallisella sääntelyllä on runsaasti huonoja sivuvaikutuksia. Se muun muassa yksioikoistaa metsänhoidon käytäntöjä ja hidastaa alan uudistumista ja kehittymistä.
-Metsänhoidon kirjon pitäisi olla suurempi. Mitkä ovat ne ”painavat perusteet” joilla säädellään ja ovatko ne edelleen ajankohtaisia, kysyi Temmes.
Keskustelu jatkuu verkossa
Seminaaripäivän päätteeksi apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa kiitti kaikkia osallistujia vilkkaasta keskustelusta. Seminaari oli lähtölaukaus kansalaiskeskustelulle, joka käynnistetään sosiaalisen median avulla tämän vuoden aikana. Keskustelu tulee olemaan avoin kaikille ja sen tuloksia hyödynnetään metsälain valmistelussa.
-Halutessaan keskustelun voi aloittaa jo nyt esim. Metsälehden sivuilla. Jos haluaa ilmoittaa, että viesti kuuluu juuri tähän keskusteluun, otsikkoon voi merkata avainsanaksi MMMtutka / JSMradar. Seuraamme näin merkittyjä viestejä hakukonepalvelun avulla.
-Metsälaki saadaan eduskunnan käsittelyyn uudestaan näillä näkymin vuoden 2012 aikana, Saarenmaa totesi.