Ammattikalastuksen haasteena ovat niin hylkeet, merimetsot, kalastajien keski-iän nousu, kotimaisen kalan vähenevä kulutus kuin vesille pääsykin. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa ammattikalastusohjelma 2015:sta on etsitty ratkaisuja alan ongelmiin. Ohjelmassa määritellään alan tavoitteet ja tulevaisuuden toimenpiteet, ja sen päämääränä on varmistaa alan kehittyminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävänä elinkeinona.

- Kuluttajalle ammattikalastusohjelman toteutuminen merkitsisi jatkossa monipuolisempaa ja runsaampaa valikoimaa hyvälaatuista kotimaista kalaa kalatiskeillä, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston ylijohtaja Pentti Lähteenoja.

Ohjelmalla vahvistetaan kokonaisvaltainen näkemys ammattikalastuksen tilasta ja haasteista sekä kehittämisen linjauksista. Päämääränä on alan kannattavuuden ja elinvoimaisuuden parantaminen. Ohjelman arvoa lisää erityisesti se, että se on tehty asetetussa ammattikalastuksen kehittämisryhmässä, jonka enemmistö muodostuu ammattikalastusjärjestöjen edustajista ja yksittäisistä ammattikalastajista.

Merikalastuksen ongelmana hylkeet ja kalastajien määrän väheneminen

Hyljepopulaatioiden merkittävä runsastuminen aiheuttaa rannikkokalastukselle jatkuvasti huomattavia haittoja. Hylkeet vahingoittavat kalastajien pyydyksiä ja vievät saaliit. Ammattikalastajia on tuettu hylkeenkestävien pyydysten hankkimisessa ja nyt laaditun suunnitelman mukaan koko hyljekantojen hoitosuunnitelma päivitetään. Tavoitteena on, että hylkeiden aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisina kannan elinvoimaisuutta vaarantamatta. Tähän pyritään lukuisille eri toimilla, joista pyydysten kehittäminen ja rahoittaminen ovat merkittävimpiä. Hylkeiden vaikutusten lieventämiseksi myönnetään kalastajille lisäksi nk. sietopalkkioita.

Ammattikalastajien määrä on laskenut erityisesti merialueilla. Tilanne täällä on samanlainen muiden Itämeren alueen maiden kanssa, joissa kalastajia on yhä vähemmän mutta keskisaalis on pysynyt suunnilleen samana. Merikalasaalista saadaan noin sata miljoonaa kiloa vuodessa. Se, ettei saalis ole vähentynyt kalastajien harvetessa johtuu pyyntimenetelmien kehittymisestä ja elinkeinon keskittymisestä harvempiin, mutta ammattimaisempiin yrityksiin. Silakka tulee jatkamaan sekä määrältään että arvoltaan tärkeimpänä saalislajina.

Kalastajien keski-ikä on kuitenkin yhä korkeampi, ja suurin osa ammattikalastajista on 45-65 -vuotiaita. Tulevina vuosina eläköityvien kalastajien korvaaminen on merkittävä haaste elinkeinolle. Yksi ammattikalastusohjelman määrittelemistä toimenpiteistä onkin mestari-kisällihankkeen toteuttaminen ja kynnyksen madaltaminen ammattikalastuksen aloittamisessa.

Kalaa kestävänä lähiruokana

Vaikka suomalaisten kalankulutus on noussut tasaisesti jo viiteentoista fileekiloon henkeä kohden, kulutetaan samalla yhä vähemmän kotimaista kalaa. Tämä siitä huolimatta, että kotimaisen luonnonkalan jakelun ja varastoinnin ekologinen jalanjälki on pieni ja kaikkialla Suomessa on mahdollista ostaa paikallista luonnonkalaa.

- Kalankulutuksen kotimaisuusaste on suurin piirtein puolittunut vuosikymmenessä. Tavoitteena on saada se nousemaan, Lähteenoja kertoo - Kotimaisen kalan on vaikea kilpailla ulkomaisen halpatuotannon kanssa, mutta suomalaisen luonnonkalan kaupallista tarjontaa ja kulutusta pyritään aktiivisesti lisäämään.

Kotimaisen kalan kulutusta edistetään kalakantoja ja ympäristöä vaarantamatta. Ammattikalastus ei Suomessa aiheuta haittoja vesiluonnolle. Kalastus on itse asiassa eräs tärkeä vesien hoitomuoto, koska kalastuksella poistetaan vesistä tonneittain fosforia ja typpeä. Ohjelman toimenpiteenä on tarkoitus edistää vajaahyödynnettyjen särkikalojen poistokalastusta rehevissä rannikkovesissä ja järvissä ja siten alentaa niiden ravinnetasoa. Se myös antaa elintilaa arvokaloille ja loisi ammattikalastajille uusia ansaintamahdollisuuksia. Samalla kehitetään särkikalojen hyötykäyttöä elintarvikkeina, rehuna tai bioenergian tuotannossa.

Kalastajan on päästävä vesille

Koko ammattikalastuselinkeinon ongelmana on ollut vesille pääsyn varmistaminen. Alan toiminnalle on elintärkeää taata ammattikalastajille riittävät kalastusoikeudet valtion tai muiden kalastusoikeuden haltijoiden vesille. Muun muassa hylkeiden vuoksi osa apajista on tullut kannattamattomiksi tai kalat ovat siirtyneet muualle. Vesille pääsyä käsitellään kalastuslain kokonaisuudistuksessa mutta sitä edistetään myös muilla kuin lainsäädännöllisillä toimilla.

Ohjelman mukaisesti tullaan laatimaan ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelma jossa osoitetaan ammattikalastukseen soveltuvat alueet ja myös vajaahyödynnetyt alueet, joissa kalastusta voitaisiin tehostaa. Suunnitelma valmistellaan ELY -keskusten, maakunnan liittojen, elinkeinon, kalastusoikeuksien haltijoiden, tutkimuksen ja kalastusalueiden yhteistyönä. Suunnitelman tarkoituksena on edistää vesien saamista ammattikalastajien käyttöön.

Ohjelmalla parannetaan ammatinharjoittamisen edellytyksiä

- Ammattikalastajalle maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä kehittämisohjelma lisää ennustettavuutta elinkeinon toimintaedellytyksistä, Lähteenoja toteaa.

Kuluttajalle ammattikalastusohjelman toteutuminen merkitsisi jatkossa monipuolisempaa ja runsaampaa valikoimaa hyvälaatuista kotimaista kalaa kalatiskeillä.

Ammattikalastusohjelma 2015 määrittelee tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet alan elinvoimaisuuden takaamiseksi. Ohjelmasta on valmisteilla myös julkaisusarja joka tullaan julkaisemaan maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.