”Vilja-alalla on hyvää tutkimusta ja tuotekehitystä, mutta ei riittävästi vientimarkkinoinnin osaamista. Se on alan akilleen kantapää”, sanoo vilja-alan ’grand old man’ Seppo Koivula.

Suomen vilja-alan pitäisi Koivulan mielestä ottaa reippaampia askeleita kohti kansainvälistymistä. Viljatuotteiden vientimarkkinoinnissa kannattaisi hyödyntää enemmän yleistä Suomi-brändiä. Seppo Koivula puhuu kokemuksen syvällä rintaäänellä. 20 vuotta Valtion viljavarastossa ja 15 vuotta maa- ja metsätalousministeriössä ovat antaneet laajan näkemyksen vilja-alalle.

Koivula pitää Suomen viljamarkkinoiden tilaa erittäin hankalana: markkinat eivät toimi ja vienti ei vedä. Suurin ongelma on ohra, jonka markkinat ovat hyvin tukkoiset. Lama on heikentänyt markkinoita, kun kulutuskysyntä on hiipunut, eikä esimerkiksi tärkkelysteollisuus tarvitse viljaa entiseen malliin.

Koivulan mielestä viljaa olisi pitänyt myydä aikaisemmin, eikä jäädä odottelemaan hintojen nousua. ”Jos olisi toimittu kansallisen viljastrategian periaatteiden ja oppien mukaan, ei oltaisi tässä tilanteessa. Tuotanto pitäisi mitoittaa kysynnän mukaan ja sen pitää perustua sopimustuotantoon.”

”Jos viljellään vain tukea varten, se tie vie pahimmillaan tähän tilanteeseen.. Tulee tavaraa, jolla ei ole osoitetta missään”, Koivula toteaa.

Koivula perusti seitsemän vuotta sitten valtion ja yritysten yhteisen vilja-alan yhteistyöryhmä, joka kattaa käytännössä koko viljaketjun sen jälkeen, kun Fazerin ja Vaasan leipomot ja Leipuriliitto tulivat ryhmään mukaan uudelle kolmivuotiskaudelle 2010-2012. ”Ketjuyhteistyön merkitys on ymmärretty alalla.”

Koivula luottaa myös laatutyön tulevaisuuteen, mutta laadun käsitteeseen ja markkinointiin pitää saada lisää sisältöä ja tuotteistusta.

Lue Seppo Koivulan haastattelusta ja muista ajankohtaisista maatalouspolitiikan aiheista lisää Verso-uutiskirjeestä.