Euroopan vesilintukantojen tärkeimmät pesimäalueet ovat suomalaisilla kosteikoilla. Siksi Suomella onkin suuri vastuu hoitaa näitä vesilintujen pesimäympäristöjä, joista suuri osa sijaitsee arkiluonnossa eli suojelualueiden ulkopuolella tavallisilla maa- ja metsätalousalueilla.
Kosteikoilla on suuri merkitys yhteiskunnalle niiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden vuoksi. Elinvoimaiset kosteikot puhdistavat valumavesiä, tasoittavat tulvia ja sitovat ilmakehän hiiltä. Kosteikot ovat maisemallisesti ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaita ja ne tuottavat merkittäviä uusiutuvia luonnonvaroja kuten marjoja, kalaa ja riistaa.
10 000 kosteikkohehtaaria odottaa kunnostusta
Maaseudulla on huomattava määrä kunnostusta kaipaavia kosteikoita ja runsaasti sopivia paikkoja kosteikon perustamiseen. Metsästäjillä ja maanomistajilla on halua tehdä talkootyötä paikallisten vesilintuelinympäristöjen hyväksi ja edistää samalla vesiensuojelua.
Riistanhoitopiirien ja Metsästäjäin Keskusjärjestön vuoden 2009 aikana toteuttamaan valtakunnalliseen kosteikkokartoitukseen ilmoitettiin kaikkiaan 553 kosteikkokohdetta, yhteensä yli 10 000 hehtaaria. Kohteista yli 90 prosenttia sijaitsee yksityismaiden arkiluonnossa ja alle kymmenes suojelualueilla tai valtion mailla. Lähes 60 prosenttia ilmoitetuista kohteista oli viimeisen sadan vuoden aikana kuivattu tai vedenpintaa oli laskettu, ja vajaa viidennes oli muun muassa rehevöitymisen vuoksi umpeenkasvaneita.
Kosteikkokartoitus on perustana valtakunnallisen kosteikkojen kunnostushankkeen käynnistämiselle ja nykyisten rahoitusjärjestelmien kehittämisehdotuksille.
Riista motivoi luonnonhoitotyöhön
Erityisen suurta intoa kosteikkojen kunnostustyöhön löytyy kartoituksen mukaan paikallistasolta silloin, kun kunnostuksella edistetään vesilintujen elinoloja. Muutenkin paikallistason toimijoiden kiinnostus kohdistuu usein riistanhoitoon ja kalavesien hoitoon, koska tehty työ näkyy vahvempina ja paremmin hyödynnettävissä olevina riista- ja kalakantoina. Riista- ja kalakannat tarvitsevat monimuotoisen elinympäristön, missä viihtyvät myös monet rauhoitetut lajit.
Metsästäjät omistavat lähes kolmanneksen Suomen pinta-alasta, ja toisaalta Suomen yli 300 000 metsästäjästä noin 40 prosenttia omistaa maata. Metsästäjät ja varsinkin metsästävät viljelijät ovat usein aktiivisimpia luonnonhoitajia maaseudun kylissä.
Vesiensuojelu, maisemanhoito, luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja riistaelinympäristöjen kunnostus ja hoito ovat saman asian ja toiminnan eri puolia. Voimavaroja yhdistämällä ja nykyisiä rahoitus- ja tukimuotoja selkeyttämällä ja keventämällä olisi mahdollista turvata puhtaat pintavedet, perinteinen maalaismaisema, luonnon monimuotoisuus ja elinvoimaiset riista- ja kalakannat.
Lisätietoja:
riistanhoidonsuunnittelija Mikko Alhainen, Metsästäjäin Keskusjärjestö, p. (09) 2727 8124;
erikoissuunnittelija Marko Svensberg, Metsästäjäin Keskusjärjestö, p. (09) 2727 8117
Kosteikkokartoituksen tulokset ja muuta kosteikkoasiaa MKJ:n internetsivuilla
Metsästäjä-lehti 1/2010 s. 20–25
Lisää luonnonhoito- ja monimuotoisuusasiaa uusimmassa Sarvi-uutiskirjeessä
