Metsäkeskusuudistuksen valmistelu etenee vauhdilla. Tavoitteena on saada lakiesitys valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Sen jälkeen seuraa lausuntokierros ja syksyllä eduskunta voisi käsitellä ja hyväksyä lain. Uudistuksella vastataan aluehallinnon kehittymiseen, resurssien niukkenemiseen valtion tuottavuusohjelman myötä sekä kilpailullisuuden lisäämiseen.
Olennaisimmat muutokset ovat 13 metsäkeskuksen ja osan Tapiota kokoaminen yhdeksi valtakunnalliseksi metsäkeskukseksi sekä asiakasrahoitteisen toiminnan eriyttäminen muusta toiminnasta niin, että se toimii samoilla edellytyksillä kuin muut toimijat metsäpalvelumarkkinoilla.
Samalla aikataululla valmistellaan kokonaan uusi metsätietolaki, jolla säädetään metsäkeskusten metsävaratietojen keräämisen ja käytön periaatteista. Metsävaratiedoilla ja sähköisellä asioinnilla parannetaan metsänomistajien palvelua ja metsäelinkeinon toimintamahdollisuuksia.
Ministeri Sirkka-Liisa Anttilan johtama seurantaryhmä ohjaa molempien lakien valmisteluja. Seurantaryhmä vie myös eteenpäin metsänhoitoyhdistyksiä koskevia kilpailun tasapuolisuutta edistäviä ehdotuksia.
Metsähallitukselle on haettu uutta organisaatiomuotoa siitä lähtien kun nykymuotoisista liikelaitoksista päätettiin luopua pari vuotta sitten. Metsähallitukseen on yleisesti oltu erittäin tyytyväisiä valtion metsien ja luonnonsuojelualueiden hoitajana, mutta tätä kokonaisuutta vastaavaa uutta hallintomallia ei toistaiseksi ole onnistuttu löytämään.
Viimeksi on valmisteltu mallia, jossa Metsähallitus toimisi konsernina, jossa markkinaehtoista liiketoimintaa harjoitettaisiin tytäryhtiöissä. Suurin muutos olisi metsätalouden muuttaminen yhtiömuotoon. Tällä ratkaisulla kaikki liiketoiminta olisi verotuksen ja konkurssisuojan suhteen samalla viivalla muiden yritysten kanssa.
Maa- ja vesiomaisuus jäisi edelleen valtion suoraan omistukseen ja julkiset hallintotehtävät rahoitettaisiin budjettivaroin kuten tähänkin asti.
Näyttää siltä, että tämänkaltainen ratkaisu ei mahdu tekeillä olevan uuden liikelaitoslain raameihin, joka koskee pelkästään Senaatti-liikelaitosta tai vastaavia ”in-house liikelaitoksia”, jotka eivät toimi markkinoilla ja myyvät palveluja vain valtiokonsernille.
Tämän takia Metsähallitukselle joudutaan todennäköisesti antamaan siirtymäaika niin, että se voi toimia lakkautettavan liikelaitoslain pohjalta niin kauan, kunnes organisaatiomalli ja laki saadaan uudelta pohjalta valmiiksi.
Metsälain uudistamisen ensimmäinen vaihe on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Se sisältää perustuslain edellyttämiä valtuussäännöksiä, metsänuudistamisen täsmennyksiä sekä säädöksen kansallisesta metsäohjelmasta.
Toisen vaiheen valmistelu käynnistyi tammikuussa Metsänhoidon linjat -seminaarilla. Seminaarissa käsiteltiin metsänomistajien ja kansalaisten muuttuneita arvoja ja toiveita monipuolisemmasta metsien käsittelystä, mutta todettiin myös, että taimikoiden ja nuorten metsien metsänhoidollinen tila on viime vuosina heikentynyt. Syitä huonoon kehitykseen ovat liian hidas metsänuudistaminen, väärä uudistamismenetelmä sekä taimikoiden jättäminen hoitoa vaille.
Seminaarin alustukset ovat MMM:n verkkosivuilla. Niiden pohjalta on aloitettu kansalaiskeskustelu Metsälehden keskustelupalstalla ja loppukeväästä keskustelu jatkuu MMM:n vetämänä.
Kansalaiskeskustelun jälkeen lakivalmistelu jatkuu syksyllä, ja kotimaisen aineksen lisäksi mukaan otetaan EU:sta tänä vuonna tulossa oleva säädös laittoman puutavaran kaupan estämisestä.
Lakivalmistelun kiperin kysymys on miten antaa metsänomistajille lisää vapautta metsiensä hoitamiseen mutta samalla varmistaa, että metsänhoidon tason heikkeneminen pysähtyy.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen (metsäkeskusuudistus), puh. 040 751 84 36
Hallitusneuvos Vilppu Talvitie (Metsähallitus), puh. 09-160 522 93
Apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa (metsälaki), puh. 040 752 32 71
Kuva: MMM:n kuva-arkisto
.
