Valtion ravitsemusneuvottelukunta on täydentänyt kansallisia ravitsemussuosituksia uusilla ravitsemussuosituksilla, jotka on suunnattu ikääntyneiden ihmisten tarpeisiin. Suositusten tavoitteena on selkeyttää iäkkäiden ihmisten eri elämänvaiheessa ravitsemukseen liittyviä keskinäisiä eroja ja ravitsemushoidon tavoitteita. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa hyvät käytännöt ja lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksen erityispiirteistä. Suosituksia tulee toteuttaa kotihoidossa, vanhainkodeissa, sairaaloissa ja koko terveydenhuollossa niin yksityis- kuin kuntasektoreillakin. Suosituksen valmisteli ikääntyneiden ravitsemukseen perehtynyt asiantuntijaryhmä. Kirjoitustyöstä vastasi ETT Merja Suominen.

”Hyvä ravitsemus on tärkeä tekijä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta läpi elämän. Ikääntyneen ravitsemus ei keskeisissä asioissa poikkea työikäisten ravitsemuksellisista tarpeista varsinkaan ikääntymisen varhaisessa vaiheessa. Ravitsemustila kuitenkin usein heikkenee iän ja sairauksien seurauksena, jolloin arviointiin perustuvan ravitsemushoidon merkitys toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseksi korostuu”, kuvailee ETT, projektijohtaja Merja Suominen.

”Ravitsemusongelmat johtavat iäkkäillä ihmisillä usein laihtumiseen, toimintakyvyn heikkenemiseen,

iho-ongelmiin ja tulehduskierteeseen. Sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy kokonaan, sairaalassaoloajat pitenevät, hoitojen teho huononee ja terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät. Hoitamaton virheravitsemus lisää myös ennenaikaisen kuoleman riskiä. Ruokailun tukeminen, ravitsemushoidon toteuttaminen ja riittävän D-vitamiinilisän käyttö sekä kotona että pitkäaikaishoidossa kuuluvat jokaisen ikääntyneen oikeuksiin ja hyvään elämään ”, korostaa geriatrian dosentti Harriet Finne-Soveri.

Ravitsemustila, ruokailu ja ravinnonsaanti ovat kiinteästi yhteydessä ikääntyneiden ihmisten terveydentilaan ja toimintakykyyn. Suosituksissa otetaan huomioon ikääntyneiden erityistilanteet sairauksien ja kuntoutumisen yhteydessä ruokapalveluissa ja ravitsemushoidon toteuttamisessa. Ravitsemustila tulisi arvioida terveys-, hoiva- ja tukipalveluissa painoa seuraamalla ja käyttämällä ravitsemustilan arviointiin kehitettyjä menetelmiä. Ravitsemusongelmiin tulee puuttua suunnitelmallisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tehostettua ravitsemushoitoa toteutetaan silloin, kun ravitsemustila on heikentynyt, paino laskenut tai syödyn ruoan määrä on vähäinen.

Ikääntyneiden mahdollisuus ulkoiluun, lihaskunnon ylläpitoon ja liikuntaan turvataan. Liikunnan avulla osaltaan ylläpidetään hyvää elämänlaatua, mielenterveyttä ja hyvinvointia.

Uusissa suosituksissa painotetaan moniammatillista yhteistyötä eri henkilöstöryhmien välillä, jotta hyvän ravitsemuksen ja ravitsemushoidon merkitys ikääntyneen hyvinvoinnille ymmärrettäisiin ja sitä pyrittäisiin tukemaan kaikilla tahoilla. Ravitsemushoidon toteuttamiseen ja ruokailutilanteen käytännön järjestämiseen annetaan ohjeita ruokailun ajoittamisesta, ruokailuympäristöstä, välipaloista ja aterioiden ravintosisällöstä.

Uudet suositukset julkaistaan Edita Publishing Oy:n kustantamina. Niitä saa ostaa kirjakaupoista ja Editan verkkokaupasta. Suositukset julkaistaan myöhemmin myös sähköisenä versiona ravitsemusneuvottelukunnan sivuilla.

Lisätietoja:

Projektijohtaja Merja Suominen 050 308 1990,

dosentti Harriet Finne-Soveri 020 610 7299,

pääsihteeri Raija Kara 050 409 9860