Hyvä metsänhoito on tärkeintä tuuli- ja lumituhojen ennaltaehkäisyä ilmaston muuttuessa, sanoo yliassistentti MMT Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta.

Nykyiset metsänhoidon suositukset ovat Peltolan mielestä hyvät, jos niitä vain noudatetaan. Huolellisella taimikonhoidolla ja riittävällä harvennuksella varmistetaan puuntuotanto ja vähennetään samalla metsien tuuli- ja lumituhojen riskiä.

Ilmastonmuutos lisää metsien kasvua ja hakkuupotentiaalia, mutta myös metsien hoidon tarvetta. Harvennuksia tarvitaan entistä useammin. Myös kiertoaika lyhenee.

Puulajit sopiville kasvupaikoille

Peltolan mukaan eri puulajit tulisi kasvattaa niille luontaisesti parhaiten soveltuvilla kasvupaikoilla muuttuvassakin ilmastossa. Esimerkiksi kuusta ei kannata viedä liian kuiville kasvupaikoille. Hän ei myöskään suosittele radikaaleja puulajien vaihdoksia. Vähittäinen sopeutuminen ilmastoon on parempi vaihtoehto.

Avohakkuut eivät Peltolan mukaan lisää merkittävästi tuulituhoja, jos ne sijoitetaan oikein maastoon. Hakkuualueen reunat ovat alttiimpia tuulituhoille, joten yksi kohtuukokoinen hakkuualue on parempi kuin monta hyvin pientä. Vastaharvennetun metsikön reunaan uutta avohakkuuta ei kannata sijoittaa.

Kovien tuulten ei odoteta lisääntyvän Suomessa, mutta routaisuuden vähenemisen pelätään lisäävän tuulituhoja erityisesti Etelä-Suomessa. Merkittävimmät tuulituhot ovat sattuneet Suomessa roudattomana aikana, kuten esimerkiksi vuoden 2001 Pyry- ja Janika-myrsky.

Kuusi kärsii tuulituhoista pinnallisen juuristonsa vuoksi. Lumituhot puolestaan uhkaavat eniten nuoria männiköitä ja koivikoita. Lumituhojen uskotaan toisaalta vähenevän 2050 jälkeen, kun huomattava osa talvisateista tulee vetenä.

Peltolan mukaan metsävakuutuksissa voitaisiin tulevaisuudessa laskea tuuli- ja lumituhojen riskeille hinta metsien puulajisuhteiden, puuston ikärakenteen ja metsänhoidon tason perusteella.

Energiapuuharvennus voi lisätä tuhoja

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on esitetty, että metsäenergiaa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän. Toisaalta taimikon kasvattaminen hyvin tiheänä ensiharvennukseen asti voi lisätä puuston tuuli- ja lumituhoja, koska järeyskehitys kärsii. Peltolan mukaan tämä riski on olemassa ainakin sellaisilla alueilla, jotka ovat alttiita tuuli- ja lumituhoille.

Peltola on vetänyt ISTOn tutkimushanketta ”Metsien tuuli- ja lumituhoriskien hallinta ja metsänhoidon sopeuttamistarve muuttuvassa ilmastossa”. Hanke on toteutettu yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Teksti: Mervi Ukkonen
Kuva: Heli Peltola

Lisätietoja:
Yliassistentti, MMT Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto, p. 013 251 3639, 040 588 0005, etunimi.sukunimi@uef.fi
www.mmm.fi/ISTO