Hieman yli viidennes maatiloista valitsi tänä vuonna sähköisen tukihaun paperisen täyttämisen sijaan. Viime vuodesta määrä kaksinkertaistui.
Eniten hakemuksia Vipu-palvelun kautta jätettiin tilojen määrään suhteutettuna Pohjois-Savossa, jossa joka kolmas tila käytti sähköistä asiointia hakemusten palauttamisessa. Ylä-Savon kunnista Maaningalla, Lapinlahdella, Iisalmessa ja Vieremällä sähköinen asiointi oli tuttua jo vuoden 2008 pilottiprojektista. Kolmen vuoden aikana toimintatavat ovat ehtineet muotoutua, ja haku oli suosittua. Myös Pirkanmaalla ylitettiin valtakunnallinen 25 prosentin tavoite.
Monien sähköistä asiointia edistäneiden hankkeiden vaikutus näkyi aktiivisuutena vaikutusalueilla, näin mm. M@@TK-hanke Ylä-Savossa ja Viljelijöiden koulutushanke Pirkanmaalla. Myös neuvontajärjestöjen, kuntien ja ELY-keskusten yhteistyö oli toimivaa usein juuri hanketyön ansiosta.
Kaikkein vähiten sähköinen tukihaku kiinnosti viljelijöitä Lapissa ja Uudellamaalla. Syynä heikkoon tulokseen etenkin Itä-Lapissa oli puuttuvat tietoliikenneyhteydet. Myös esimerkiksi Uudenmaan haja-asutusalueilla on paljon alueita, joihin ei saa toimivaa laajakaistaa kohtuuhinnalla.
Neuvojien ja kuntien aktiivisuus tärkeää
Neuvojat eivät heikoimmilla alueilla juurikaan täyttäneet asiakkailleen sähköisiä tukihakemuksia. Yhtä selittävää tekijää tähän ei kuitenkaan löydy. Esimerkiksi Uudellamaalla oli tänä vuonna digitoinnin ajantasaistuksia ja paljon lohkomuutoksia, jotka vähensivät halukkuutta palvelun käyttöön.
Tänä vuonna mukana oli myös Ahvenanmaa, jossa sähköisen haun suosio ylitti reilusti viranomaisten odotukset. Ahvenanmaalla suurin osa sähköisistä hakemuksista tuli ProAgria Ålands hushållningssällskapin neuvojien kautta. Neuvojat ja EU-avustajat kokivat etenkin parhaissa maakunnissa sähköisen täyttämisen helpottavan työtään, joka mahdollistaa myös uusia asiakkaita. Toisaalla neuvojat näkivät työmääränsä kasvavan ja hankaloituvan, kun tilakäyntejä tuli mm. käyttövaltuuksien hakemisen vuoksi lisää.
Myös kuntien maaseutusihteerien aktiivinen rooli on keskeistä sähköisessä tukihaussa. Viljelijät arvostavat henkilökohtaista palvelua ja haluavat usein varmistaa täyttämänsä hakemustiedot kunnan viranomaiselta. Parhailla alueilla viljelijöitä kannustettiin käyttämään sähköistä palvelua mm. maaseutusihteerin vastaanotolla ja jakamalla puhelinaikoja, joissa sähköinen hakemus käytiin läpi.
Koulutukseen tarvitaan lisäresursseja
Viljelijät eivät passiivisimmissa kunnissa näytä kiirehtivän kehityksen eturintamassa sähköisen asioinnin suhteen, vaan uusia asioita kokeillaan varovasti. Myös koulutustilaisuuksiin osallistui usein vain kourallinen viljelijöitä. Sähköisistä palveluista saatujen positiivisten käyttökokemusten lisääntyessä siirrytään vähitellen itsekin käyttämään niitä. Parhaat kannustimet tähän saadaan toisten viljelijöiden kokemuksista. Palvelua käyttäneiltä viljelijöitä saatu palaute onkin ollut erittäin positiivista.
Monissa kunnissa koulutusresurssien puute nähdään ongelmana. Tarvitaan lisää kouluttajia ja koulutustilaisuuksia. Lisäksi ELY-keskuksen roolia halutaan painottaa mm. koulutustilaisuuksien järjestäjänä. Esimerkiksi hankkeiden koulutustilaisuudet mm. Pirkanmaalla saivat huomiota ja houkuttelivat myös mediaa paikalle.
Maaseutuvirastossa on parhaillaan valmisteilla selvitys median roolista sähköisen tukihaun onnistumisessa, jossa tarkastellaan maakuntalehtien kirjoittelua asiasta aktiivisimmilla ja passiivisimmilla ELY-keskusalueilla.
Lisätietoja:
Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset
Ahvenanmaan valtionvirasto (Statens ämbetsverk på Åland)
Ahvenanmaan maakunnan hallitus (Ålands landskapsregering)
Maaseutuvirasto
ylitarkastaja Anneli Nyqvist, p. 020 77 25688
erikoissuunnittelija Ilkka Kommeri, p. 020 77 25584,
etunimi.sukunimi@mavi.fi
www.mavi.fi/vipu
