Metsäosaamista Kiinaan jo 30 vuotta

7.10.2010 MMM

Sinikka Jalasjoki Pekingin kesäpalatsin oppaan seurassa. Kuva: Klaus Yrjönen

Sinikka Jalasjoki Pekingin kesäpalatsin oppaan seurassa. Kuva: Klaus Yrjönen

Sinikka Jalasjoen pitkä ura Suomen ja Kiinan välisen metsäyhteistyön parissa huipentui syyskuun alussa Pekingin vierailulla, kun Jalasjoelle myönnettiin kunniakirja maiden välisestä yhteistyöstä ja panoksesta Kiinan metsätalouden kehittämiseksi. Vierailu on osa jo 30 vuotta kestänyttä metsäalan yhteistyötä Suomen ja Kiinan välillä. Ensimmäinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin jo 7. lokakuuta 1980.

Yhteistyö on ollut tiivistä. Maa- ja metsätalousministeriön metsäosaston neuvotteleva virkamies Sinikka Jalasjoki on matkustanut yhdessä ministeriön ja Suomen metsäalan yritysten edustajien kanssa noin kerran vuodessa Kiinaan ja Jalasjoki on ottanut vastaan keskimäärin kolme Suomessa vierailevaa kiinalaista asiantuntijaryhmää vuodessa.

Kiinan talouskasvu houkuttelee sijoittamaan
Kiina on kasvava talousmahti ja sen metsäala on yhdeksän kertaa isompi kuin Suomen. Kiina onkin houkutteleva yhteistyökumppani niin Suomelle kuin monelle muulle maalle. Saksa on antanut Kiinalle satoja miljoonia euroja lainoina ja avustuksina metsätalouden kehittämiseen. Myös Ranska on myöntämässä 35 miljoonan euron pitkäaikaista lainaa Etelä-Kiinan metsäviranomaisille metsityshankkeita ja biokaasutuotantoa varten.

Suomen ja Kiinan yhteistyömalli on kuitenkin ollut toisenlainen. Olemme järjestäneet ministerivierailuja ja yhteisiä asiantuntijoiden tutustumismatkoja, toteuttaneet erikokoisia metsäprojekteja Kiinassa sekä järjestäneet useita isoja seminaareja yhdessä. ”Kiinalaiset arvostavat asiantuntijuuden ja osaamisen jakamista ja kokevat sen yhtä tärkeäksi kuin saksalaisten isot rahat”, Jalasjoki toteaa. "Kaikkiin Kiinassa järjestämiimme tapahtumiin olemme kutsuneet mukaan myös suomalaiset metsäalan yritykset."

Kulttuuri ja tavat kohtaavat
Kiinassa on monituhatvuotinen kulttuuri, omat perinteet ja vaikea kieli. Suomalaisten ja kiinalaisten mutkaton tyyli kuitenkin yhdistää heitä ja tekee yhteistyöstä joustavaa. Jalasjoki korostaa suhteiden ja ajan tärkeyttä. ”Olen toiminut tässä tehtävässä 18 vuotta ja pitkä aika on puhunut puolestaan.”

Maareformi Pekingin vierailun pääteemoja
Maareformi nousi yhdeksi Pekingin vierailun tärkeimmistä teemoista. Maanhallintaseminaarissa syyskuussa 2010 oli lähes 100 osallistujaa. Perinteen mukaisesti viljelys- ja metsämaa ovat olleet Kiinassa tiukasti valtion omistuksessa. Talousmetsien käytöstä päättivät kyläkollektiivit. Epäselvä metsien hallintaoikeus on johtanut konflikteihin viljelijöiden ja paikallisviranomaisten välillä.

Vuonna 2008 julkaistu metsien hallintaoikeuden uudistus on jatkoa maanviljelysmaan reformille. Uudistus ei muuta metsämaan omistusta, mutta sen avulla halutaan taata viljelijöille käyttöoikeus itse metsään. Samalla pyritään parantamaan viljelijöiden elintasoa ja lopettamaan maata raastavat protestit ja konfliktit. Maareformin ansiosta isäntä voi saada jopa 70 vuoden metsänkäyttösopimuksen. Metsän käyttöoikeuden voi siirtää myös seuraavalle sukupolvelle.

”Maareformi on mielestäni hieno asia. Se on lähtenyt hyvin käyntiin. Esimerkiksi Yunnanin maakunnassa jo 60 % metsien käyttöoikeuden siirrosta viljelijöille on toteutettu”, Jalasjoki kehuu.

Metsäyhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa
Pekingin vierailun aikana Suomen ja Kiinan metsäyhteistyötä, kuten tutkimus-, asiantuntijuuden vaihto- ja koulutusprojekteja päätettiin jatkaa. Jalasjoen rooli Suomen viennin ja yhteistyön edistäjänä Kiinaan sai Pekingissä hienon päätöksen. Antoisinta Jalasjoen mukaan yhteistyössä on ollut suomalaisen esimerkin antaminen Kiinalle. ”Suomessa metsäsektori on hyvin kehittynyttä ja sitä on ollut ilo esitellä."

Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Sinikka Jalasjoki, Maa- ja metsätalousministeriö, p. 09 160 52414, 040 537 3754

Sivun alkuun