Suurin osa lappilaisista maatilayrityksistä aikoo jatkaa tuotantoaan, ja moni aikoo laajentaa yritystoimintaa muillekin aloille, selviää MTT:n ja ProAgria Lapin tekemästä kyselystä. Lähiruuan arvostuksen nousu ja matkailu koetaan Lapin maaseudulla tulevaisuuden kasvumahdollisuuksina. Suurimpana tuotannon kehittämisen esteenä Lapin maatilat pitävät lisäpellon niukkaa saatavuutta.

Maatalouden ja maaseudun yritysten väheneminen nähdään toisaalta Lapin maaseudun uhkatekijänä. Yritystoiminnan suuntaamista uudelleen toimintaympäristön muutosten mukana haittaavat yrittäjien ikääntyminen, jatkajan puute, näköalattomuus sekä tuotantotilojen ja kaluston vanheneminen.

MTT:n ja ProAgria Lapin keväällä 2010 tekemä kyselytutkimus luotasi lappilaisten maatilayritysten kuvaa Lapin maaseudun nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Tutkimus toteutettiin postikyselynä kaikille maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maatilarekisterissä oleville Lapin maatilayrityksille. Vastauksia tuli 465 kappaletta.

Heikot tuotanto-olot pakottavat monialaisuuteen

Tuotanto-olosuhteet vaihtelevat merkittävästi maakunnan eri puolilla. Kemi-Tornion ja Tornionjokilaakson alueilla olosuhteet eivät paljon eroa Suomen eteläisimmistä osista. Lapin muilla seutukunnilla luonnonolosuhteet ovat maatalouden kannalta Suomen heikoimpia ja rajoittavat mm. viljelyyn sopivien kasvien valikoimaa. Esimerkiksi viljanviljely rajoittuu enimmäkseen lounaiseen ja läntiseen "Meri-Lappiin". Pääsääntöinen viljelykasvi Lapin muissa osissa on eläinten rehuksi korjattava nurmi.

Kasvituotannon rajoitteet ovat vaikuttaneet siihen, että Lapin maatilat ovat monialaisempia kuin Suomessa keskimäärin. Monialaisimpia ovat isot nurmitilat. Yleisimpiä muun yritystoiminnan toimialoja olivat urakointi ja porotalous, lisäksi yleisiä toimialoja olivat mm. matkailu, elintarvikkeiden jalostus, hevostalous ja puun jatkojalostus.

Eniten monialaisia tiloja oli Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seutukunnissa ja vähiten Kemi Tornion seutukunnassa, edullisten viljelyolosuhteiden alueella.

Investointeja suunnitellaan - peltoa ei ole kaupan

Noin kahdella kolmasosalla maatilayrityksistä verotuksen mukainen tulos oli positiivinen ja vastaajat arvioivat myös kannattavuuden positiiviseksi. Noin 14 % arvioi verotuksen mukaisen tuloksen tappiolliseksi.

Niissä yrityksissä, joiden toiminta oli kannattavaa ja yrittäjä oli tyytyväinen, vastaajalla oli useasti maatalousalan koulutus. Lisäksi kannattavien yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä oli suurempi kuin tappiollisissa yrityksissä.

Yli puolet vastaajista suunnitteli tekevänsä investointeja vuonna 2011. Suunnitellun investoinnin keskimääräinen koko oli 83 000 euroa ja mediaani 10 000 euroa. Tuotantosuuntien välillä oli isoja eroja sekä tehtyjen että suunnitteilla olevien investointien suhteen. Vuosina 2007 ja 2009 aktiivisimmin olivat investoineet nautakarjatilat, maitotilat, lammas- ja vuohitilat sekä isommat nurmitilat.

Erityisenä pullonkaulana maatilan kehittämisessä on lisäpellon saatavuus. Erityisesti maitotiloilla ja muilla nautakarjatiloilla oli tarvetta lisämaan ostamiseen tai vuokraamiseen. Peltoa oli kuitenkin hyvin vähän saatavilla.

Lähiruoka ja matkailu ovat uusia mahdollisuuksia

Kyselyssä selvitettiin yrittäjien näkemyksiä siitä, miten yleiset trendit tai paikalliset muutokset tulevat vaikuttamaan heidän tilansa tulevaisuuteen.

Positiivisena mahdollisuutena nähtiin erityisesti lähiruuan arvostuksen kasvu. Matkailu- ja loma-asuminen nähtiin mahdollisuutena erityisesti Pohjois-Lapissa ja Tornionjokilaaksossa.
Väestön ikääntymisen nähtiin vaikuttavan negatiivisesti tilan toimintaan erityisesti Pohjois-Lapissa, Itä-Lapissa ja Tornionjokilaaksossa. Vastaajista 61 % arvioi, että väestön ikääntymisellä on kielteinen tai erittäin kielteinen vaikutus heidän tilansa toimintaan. Uhkina nähtiin myös erityisesti palvelujen keskittyminen ja maaltamuutto.

Suurin osa aikoo jatkaa tuotantoa

Vain 3 % vastaajista suunnitteli maatilansa myyntiä. Monilla iäkkäillä viljelijöillä oli toiveena sukupolvenvaihdos seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Maitotiloista 55 % aikoi jatkaa maidontuotantoa tulevaisuudessakin. Naudanlihantuotantoa tai emolehmätuotantoa harjoittavista yrityksistä 66 % aikoi jatkaa. Noin 75 % pienten nurmitilojen (liikevaihto alle 11 000 euroa) viljelijöistä aikoi melko tai täysin varmasti jatkaa nurmiviljelyä tulevaisuudessa. Monilla jatkavilla nurmitiloilla oli aikomus harjoittaa myös muuta toimintaa, kuten porotaloutta, bioenergian tuotantoa tai perunan viljelyä.

Monilla isoilla nurmitiloilla oli nurmiviljelyn lisäksi suunnitelmissa harjoittaa porotaloutta, urakointia tai bioenergian tuotantoa. Lisäksi osalla oli suunnitelmana harjoittaa tulevaisuudessa esimerkiksi naudanlihantuotantoa, lammastaloutta, hevostaloutta, tuotteiden jatkojalostusta, erikoiskasvien viljelyä tai matkailuun liittyvä aktiviteetteja.

MTT:n ja ProAgria Lapin toteuttama kyselytutkimus on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 - 2013. Se on osa MTT:n Elomaa-kärkihanketta. Tuloksia hyödynnetään Lapin ja myös muun Suomen maaseudun kehittämistoimenpiteitä suunniteltaessa.

Julkaisu "Vain muutos on pysyvää : Lapin maatalousyrittäjien näkemyksiä tulevaisuuden toimintaympäristöstä ja omista eväistään vastata muutoksiin" on ladattavissa osoitteesta: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti15.pdf

Lisätietoa: projektipäällikkö Rauno Kuha, MTT, puh. 040 481 4740, rauno.kuha@mtt.fi