Suomen riistakeskus aloitti toimintansa maaliskuun alussa. Riistakeskus muodostettiin yhdistämällä nykyiset 15 riistanhoitopiiriä sekä Metsästäjäin keskusjärjestö yhdeksi toimintayksiköksi. Mikä riistahallinnossa muuttui?

Miksi muutos tehtiin?

Riistahallinnon organisaatio oli lähes 50 vuotta vanha, ja kaksi vuotta sitten tehdyn evaluoinnin perusteella sen uudistaminen nähtiin tarpeelliseksi. Uudistuksen tavoitteena on purkaa hallinnon päällekkäisyyksiä, tehostaa toimintaa sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja parantaa niin metsästäjille kuin muillekin kansalaisille tarjottavia palveluita. Julkiset hallintotehtävät eli muun muassa pyynti- ja poikkeuslupien myöntäminen eriytetään muusta toiminnasta valtioneuvoston nimittämän julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuuteen. Tämä vastaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksen mukaan nykyisen perustuslain vaatimuksia.

Suomen riistakeskuksen perustamisella halutaan pitää riistatalouden edistäminen ja siihen liittyvät julkiset hallintotehtävät riistahallinnon – eli riistatalouden parhaiden asiantuntijoiden – käsissä.

Miten muutos näkyy rivimetsästäjälle?

Tämän vuoden aikana sen ei pitäisi vaikuttaa suuresti käytäntöön, mutta jatkossa toiminnan tehostamisen pitäisi näkyä metsästäjille parempina palveluina.

Yhtään riistanhoitopiirien toimipistettä ei olla lakkauttamassa, joten metsästäjät saavat palvelunsa edelleen tutuista toimipisteistä, nykyisten riistanhoitopiirien toimistoista, joista tulee riistakeskuksen aluetoimistoja.

Riistakeskuksen henkilöstö pystyy yhtenäisessä organisaatiossa erikoistumaan entistä paremmin, ja toisinaan parhaat neuvot saattavat löytyä toiselta puolelta Suomea. Metsästäjä voi kuitenkin ottaa yhteyttä tuttuun aluetoimistoon, josta hänet ohjataan eteenpäin. Joihinkin palveluihin on luvassa myös nopeutumista, sillä vaikka oman alueen riistapäällikkö olisi poissa, löytyy julkisten hallintotehtävien prosessista aina joku, joka voi esimerkiksi lupapäätöksen tehdä.

Kun riistatalous hoidetaan kestävästi, riistakannat säilyvät hyvinä, jolloin metsästys voi jatkua.

Miten muutos näkyy riistanhoitoyhdistyksille?

Riistahallinnon paikallistasolla toimivat riistanhoitoyhdistykset jatkavat edelleen toimintaansa metsästäjien omatoimisuuteen perustuvina yhdistyksinä. Yksi uudistuksen keskeisistä tavoitteista on, että Suomen riistakeskus pystyy jatkossa tukemaan riistanhoitoyhdistysten toimintaa entistä paremmin. Riistanhoitoyhdistykset tuottavat yhteiskunnan käyttöön vapaaehtoistyötä vuosittain noin 380 henkilötyövuotta – arvoltaan useita miljoonia euroja – joten hyvin toimiva vapaaehtoistyö paikallistasolla on riistahallinnon kulmakivi nyt ja jatkossa.

Jääkö riistaorganisaation perinteisesti vahvalle luottamushenkilöstölle mitään roolia?

Luottamushenkilöiden rooli korostuu strategiatyössä. Lupapäätökset ovat luonteeltaan julkisia hallintotehtäviä, joten hyvän hallintotavan ja perustuslain hengen mukaisesti luottamushenkilöstö ei voi olla niitä tekemässä. Sen sijaan luottamushenkilöhallinnolta odotetaan vahvaa panosta riistapolitiikan suurten linjausten tekoon niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Suomen riistakeskuksen ylintä päätösvaltaa käyttää edelleen hallitus, jossa on myös luottamushenkilöstön vankka edustus.

Mitä riistahallinnon uudistus merkitsee sidosryhmille?

Organisaatiouudistuksen myötä sidosryhmät ovat aiempaa paremmin edustettuina riistapolitiikassa. Sidosryhmätyötä varten perustetaan valtakunnallinen riistaneuvosto sekä 15 alueellista riistaneuvostoa. Riistaneuvostojen tehtävänä on käynnistää osallistava sidosryhmätyö, jossa riistataloudesta kiinnostuneet tahot pääsevät ottamaan osaa esimerkiksi riistakantojen hoitosuunnitelmatyöhön. Ensimmäiset, Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelua koskevat sidosryhmäseminaarit järjestetään ensi syksynä.

Vastaajana Suomen riistakeskuksen perustamisprojektin projektipäällikkö Reijo Orava (puh. 0500 420 810 / reijo.orava@riista.fi)