Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman (Sre) kolmivuotinen taival on päättynyt. Valtion ensimmäinen ruokakulttuuriohjelma onnistui kiitettävästi tavoitteessaan kohottaa ruoan ja ruoan tekijöiden arvostusta.

Ohjelma toi saman pöydän ääreen ruokaan ja ruokakulttuuriin liittyviä organisaatioita.

"Kolmivuotinen ohjelma vei ruokakulttuuria palan matkaa eteenpäin kohderyhmien eli lasten, nuorten ja päättäjien keskuudessa", toteaa edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen

Matkalla monipuoliseen ruokakulttuuriin

Ohjelman päätavoitteena oli ruuan ja ruuan tekijöiden arvostuksen nostaminen. Lisäksi ruualle haluttiin saada Suomessa sille kuuluva asema kulttuurisena tuotteena.

"Sre syntyi ajatuksesta, että Suomessa tulisi lisätä ymmärrystä ruoan moninaisista vaikutuksista ja päästä pois teknisestä ruokakäsityksestä, vastakkainasettelusta ja hintalapun tuijotuksesta. Tulisi siirtyä monipuoliseen ruokakulttuuriin, joka pitää sisällään maun, mielihyvän ja laaja-alaisen hyvinvoinnin aspektit niin ihmiselle, ympäristölle kuin taloudellekin", kertoo Innanen

Kolmen vuoden aikana suomalaista ruokakulttuuria edistettiin erilaisilla käytännön toimenpiteillä ja hankkeilla. Ohjelma alkoi vuonna 2008 Kouluruokavaalit-tempauksella, josta muodostui suurin
kouluruoan hyväksi Suomessa tehty tempaus. "Se osoitti että kun asia on tärkeä, löytyy voimaa ja yhteistä tahtotilaa", sanoo Innanen.

Kouluruuan arvostus laskussa

Kouluruokailu ja siihen vaikuttaminen oli ohjelman tärkeimpiä teemoja. Sre oli mukana rahoittamassa monia kouluruokailua kehittäviä ja tukevia hankkeita. ”Taustalla oli huoli siitä, että kouluruoan arvostus on viime vuosina jatkuvasti vähentynyt. Monet lapset korvaavat kouluruokaa epäterveellisillä välipaloilla. Halusimme nostaa kouluruokailun arvostusta ja etsiä uusia, konkreettisia välineitä sen kehittämiseksi”, kertoo Marja Innanen.

Kouluruokahankkeilla lisättiin lasten ja nuorten ruokaosaamista sekä muistutettiin ruokailun ilosta. Ruokaosaamiseen innostettiin Makukoulu-hankkeella, jota levitettiin päiväkoteihin, kouluihin ja koulujen kerhoihin. Makukoulussa lapset pääsivät tutustumaan ruokaan itse tehden ja leikin kautta, ja he oppivat syömään entistä monipuolisemmin etenkin kasviksia, hedelmiä, marjoja, viljaa ja kalaa.

Ruoka tunnustettiin kulttuuriksi

Innanen oli tyytyväinen ohjelman tuloksiin. "Ohjelmalle asetetut tavoitteet saavutettiin ja osin jopa ylitettiin. Teimme monet asiat toisin kuin yleensä valtiojohtoisissa ohjelmissa, saimme mukaan uusia ja innovatiivisia tahoja. Monet asiat olisivat jääneet tekemättä ilman ohjelmaa, sillä päällekkäistä työtä ei olemassa olevien ohjelmien sekä tahojen kanssa tehty."
Innanen näkee ohjelman suurimpina saavutuksina ruoan nostaminen puheenaiheeksi kunnallispolitiikkaan, jossa ruoka tulisi nähdä investointina eikä vain kulueränä. Ohjelman aikana ruoka tunnustettiin kulttuuriksi, ja ruokakulttuurista tuli vakavasti otettava aihe. Lisäksi luotiin toimiva, joustava ja innovatiivinen ohjelmamalli sekä rakennettiin yhteistyötä ministeriöiden ja ruokakentän välillä. Sre oli myös mukana rahoittamassa vakituista ruokakulttuurin professuurin virkaa.

Lisätietoja
Marja Innanen,
ent. pääsihteeri, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma (Sre)
maa- ja metsätalousministeriö
puh. 040 777 5582
etunimi.sukunimi@mmm.fi