Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio aloittaa Hyvän metsänhoidon suositustensa päivitystyön. Yleissuositusten lisäksi tehdään uusia osakokonaisuuksia. Lähtökohtana on tuotteistaa suosituksia muun muassa maisema- ja virkistystavoitteiden tarpeisiin. Lisäksi muun muassa bioenergian käyttötavoitteiden nostaminen ja metsätalouden vesiensuojelun uudet tutkimustulokset edellyttävät suositusten päivittämistä. Samalla halutaan paremmin nostaa esiin metsänhoidon vaihtoehtoja sekä helpottaa metsänomistajan omiin tavoitteisiin sopivien menetelmien löytymistä.

Hyvän metsänhoidon suositukset edistävät metsien kestävää käyttöä ja monipuolista hyödyntämistä. Suositusten voi arvioida tuottavan yhteiskunnalle vuosittain noin 140 miljoonaa euroa yksin verotuloina.

- Suositukset perustuvat tutkimustietoon ja hyväksi havaittuihin käytäntöihin. Saamme jatkuvasti uutta tietoa, jota voidaan tuoda käytäntöön suositusten kautta. Myös tekniikka kehittyy ja luo uusia edellytyksiä metsänhoidolle. Suosituksissa otetaan huomioon myös kansainväliset sitoumukset, jotka Suomi on tehnyt. Puuta tarvitaan jatkossa yhä enemmän, joten tehokkaan puuntuotannon tarpeet on myös pidettävä mielessä, kertoo Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja Ritva Toivonen.

- Suomella on mahdollisuus nousta biotalouden suurvallaksi, ja biotalous rakentuu meillä nimenomaan metsien biomassaan. Tästä syystä on tärkeää, että metsien kasvusta pidetään hyvä huoli. Tässä metsänhoitosuositukset ovat avainasemassa. Tämä olisi hyvä pitää mielessä myös hallitusohjelmaa laadittaessa. Suositusten päivitystyö aiotaan jälleen toteuttaa laajalla yhteistyöllä metsä- ja ympäristötoimijoiden kanssa.

Myös suositusten rakenne muuttuu

- Metsänomistajakunta muuttuu; tulee uusia metsänomistajia ja nykyiset metsänomistajat ottavat vaikutteita yhteiskunnassa vallitsevista trendeistä. Neuvonnassa kohdataan entistä kriittisempiä metsänomistajia, jotka uskaltavat kyseenalaistaa ja haluavat hyvät perustelut esitettyihin toimenpiteisiin. Metsänomistajien tavoitteet eriytyvät, eikä yksi malli voi palvella kaikkia tavoitteita. Metsälaki tietysti asettaa kuitenkin sen perustan, jonka pohjalta suosituksia muokataan, muistuttaa Toivonen.

-Metsänhoitosuositusten yleisosaa täydennetään eri painotuksilla tehdyillä erityissuosituksilla. Näin voidaan helpommin löytää ne keinot, jotka sopivat parhaiten eri tavoitteisiin. Suositukset on perinteisesti päivitetty laajassa yhteistyössä metsä- ja ympäristötoimijoiden kanssa. Metsänhoitosuositukset on hyvä ja toimiva tapa jalkauttaa uutta tietoa käytäntöön.

Energiapuusuositusten päivitys aiottua nopeammin

Muutoksen hektisyyttä metsäalalla kuvaa hyvin se, että energiapuun suositukset päivitettiin vuosi sitten ja jo nyt on noussut esiin uusia kysymyksiä energiapuun korjuuseen ja käyttösuosituksiin.

- Voimassa olevat energiapuun korjuu- ja kasvatussuositukset julkaistiin noin vuosi sitten, joten välitöntä painetta suositusten tarkistamiselle ei ole. Bioenergia-ala on kuitenkin ollut ja on valtava kehitys niin tieteen, teknisen kehityksen kuin säännöstenkin osalta. Tämä luo tarvetta normaalia nopeammalla syklillä tarkastella maassamme laajasti käytettyjä energiapuun korjuu- ja kasvatussuosituksia, korostaa bioenergia- ja laatuasiantuntija Olli Äijälä.

- Energianpuun korjuu ja kasvatus on osa nyt käynnistyvää Hyvän metsänhoidon suositusten tarkistamistyötä. Tarkistettujen energiapuun korjuu- ja kasvatussuositusten julkaiseminen tullee ajankohtaiseksi vuosina 2012-2013. Tarkistamistyöhön vaikuttavat muun muassa uuden tutkimustiedon julkaisemisen aikataulut, mahdollinen riskianalyysi energiapuun korjuun vaikutuksista metsien monimuotoisuuteen (KMO-toimenpide), RES-direktiivin soveltamisalan mahdollinen laajentaminen sekä PETU:n/Kemeran säännöt Muun muassa edellä mainittujen asioiden toteutumista seurataan ja arvioidaan niiden vaikutusta nykysuosituksiin.

Metsätalouden vesiensuojelun merkitys kasvaa

Myös metsien vesitalouteen liittyvät suositukset on syytä päivittää.

- Uusi vesilaki astuu voimaan vuodenvaihteessa ja myös PEFC-metsäsertifioinnin uudet kriteerit otetaan tänä vuonna käyttöön. Kansallinen metsäohjelma 2015 ja Valtioneuvoston periaatepäätös vesienhoidon tavoitteista 2015 tuovat uusia tavoitteita vesiensuojeluun, samoin suo- ja turvestrategia. Suosituksissa halutaan yhdistää metsätalouden ja vesiensuojelun näkökulmat metsätalouden vesitalouden hallinnan käytännön työohjeiksi, kertoo Tapion metsä ja ympäristö -tiimin esimies Samuli Joensuu.

- Päivityksessä otetaan käsittelyyn muun muassa vesiensuojelu metsänuudistamisessa ja kunnostusojituksessa. Laskeutusaltaiden mitoitukseen ja maaperän ominaisuuksiin liittyen on tullut uutta tietoa, samoin vesien virtausnopeuden vaikutuksista. Myös paikkatietoon ja korkeusmalleihin perustuvia analyysejä voidaan hyödyntää aiempaa tarkemmin metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa.

Lisätietoja

Johtaja Ritva Toivonen, puh. 020 772 9010
Bioenergia- ja laatuasiantuntija Olli Äijälä, 020 772 9188
Metsä ja ympäristö -tiimin esimies Samuli Joensuu, puh. 020 772 9039