Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus- ja elintarvikeministerit tapasivat Hämeenlinnassa 6.-8. heinäkuuta kesäkokouksen merkeissä. Kokouspaikkana toimi Vanajanlinna, jossa kokousvieraat myös yöpyivät. Varsinaista ministerikokousta edelsi pohjoismaisen maataloustutkimuksen kontaktielimen NKJ:n seminaari aiheesta "Nordic Agricultural Research in the Bio-based Knowledge Economy – future Opportunities and Challenges". Ministerikokoukseen oli järjestetty simultaanitulkkaus suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi, islanniksi ja grönlanniksi, joten kaikkien osallistujien oli mahdollista seurata keskustelua omalla kielellään.

Pohjoismainen yhteistyö sai runsaasti kehuja kaikilta kokoukseen osallistuneilta. Lisäksi suunnitteilla olleet hankkeet saivat yleisesti laajaa kannatusta. Kokouksen koordinaattorina toiminut Sune Haga oli tyytyväinen kokouksen sujumiseen. Hagan mukaan kokouksen valmistelu on ollut suuri yhteistyöprojekti, joka aloitettiin jo edellisen vuoden puolella.

Poistokalastuksen mahdollisuudet Itämeren suojelussa

Ministerikokouksen aluksi kuultiin ammattikalastaja Klaus Berglundin mielenkiintoinen esitys särkikalojen poistokalastuksesta, jolla voidaan edesauttaa ravinteiden poistoa Itämerestä. Berglund kertoi myös muista poistokalastukseen liittyvistä myönteisistä vaikutuksista ja mahdollisuuksista ja viittasi esimerkiksi Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission HELCOM:n tekemään tutkimukseen, jonka mukaan poistokalastus on kustannustehokkain tapa vähentää fosforia Itämerestä. Poistokalastus on myös mukana uudessa hallitusohjelmassa.

Pohjoismaat maailmanlaajuisesta näkökulmasta

Kokouksen pääpuhujana toimi entinen pääministeri Paavo Lipponen, joka käsitteli puheessaan Pohjoismaista yhteistyötä globaalista näkökulmasta. Lipponen oli huolissaan Pohjoismaiden syrjäytymisestä globaalissa päätöksenteossa ja korosti, että yhteistyöllä voidaan varmistaa omat vaikutusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Lipponen piti yhteistä pohjoismaista identiteettiä tärkeänä tulevien haasteiden kohtaamisessa.

Yksi kokouksen pääaiheista oli myös antibioottiresistenssi, josta oli puhumassa Maa- ja metsätalousministeriön Elintarvike- ja terveysosaston osastopäällikkö Matti Aho. Ahon mukaan Pohjolassa on tässä kysymyksessä hyvä tilanne verrattuna muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaat voivat näyttää muille maille esimerkkiä ongelman hoidossa.

Muita kokouksessa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi uuden kehysohjelman käynnistäminen, Pohjoismaisen geenivarakeskuksen suunnittelu sekä niin sanottuun Selfoss -julkilausumaan liittyvät toimenpiteet.

Kokousohjelmaan mahtui myös virkistäytymistä

Kokousvieraat pääsivät tutustumaan keskiaikaiseen Hämeen linnaan, jossa nautittiin illallista Suomen vanhimmassa huoneessa. Viimeisen kokouspäivän ohjelmassa oli Vanajaveden sisävesilaivaristeily, jonka jälkeen siirryttiin aurinkoisessa säässä tutustumaan Lepaan kartanoon. Vieraille esiteltiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin opetustarjontaa ja monille tulikin yllätyksenä, että Lepaalla voi opiskella esimerkiksi golfkentänhoitajaksi. Ennen vierailun päättymistä ja yhteistä lounasta oli vielä mahdollista tutustua alueella sijaitsevan viinitilan toimintaan.