Sorsanmetsästys alkaa lauantaina. Metsähanhen metsästystä on kuitenkin viimevuotiseen tapaan rajoitettu, ja metsähanhen metsästys alkaa lähes koko maassa vasta syyskuussa. Muutoin vesilintukannat ovat kutakuinkin viimevuotisella tasolla, mutta haapanan ja tavin pesimäkannat taantuivat. Tärkeimpien riistasorsien lisääntyminen onnistui kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin. Lajintunnistus, lyhyet ampumamatkat ja koira mukaan ovat avaintekijät, joilla sorsajahti onnistuu.

Maamme yli 300 000 metsästäjästä valtaosa osallistuu sorsastukseen, joka päättyy joulukuun lopussa. Elokuun 20. päivästä alkaen saa metsästää heinäsorsia, taveja, heinätaveja, jouhisorsia, lapasorsia, haapanoita, telkkiä, punasotkia, tukkasotkia, nokikanoja, meri- ja kanadanhanhia sekä merilinnuista haahkoja.

Huomioi metsähanhirajoitukset!

Maa- ja metsätalousministeriön antamalla asetuksella pienennetään metsähanhen pesimäkantaan kohdistuvaa metsästyspainetta siirtämällä metsästyksen aloitusta myöhäisemmäksi suuressa osassa pesimäalueita ja muuttoreiteillä. Metsähanhen metsästysajat maakunnittain ja kunnittain:

1.9.–31.12.: Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion, Ranuan ja Simon kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa.

17.9.–31.12.: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakunnassa lukuun ottamatta Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtion kuntia, sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntia.

20.8. kello 12 alkaen –31.12.: Lapin maakunnassa metsähanhen metsästystä ei ole rajoitettu ministeriön asetuksella lukuun ottamatta Posion, Ranuan ja Simon kuntia.

lltalennolla vähemmän haavoittamisia

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ylivoimaisesti suurin syy lintujen haavoittumiseen on ampuminen ylipitkältä matkalta. Haulikko on lyhyen kantamansa takia tehokas yleensä enintään 30 metrin etäisyydeltä. Haavoittamisia voi välttää harjoittelemalla etäisyyksien arviointia.

Tutkimukset osoittavat myös, että paljon parjattu iltalento eli ns. hämärämetsästys ei olekaan haavoittamisten osalta ongelmallista. Kun ampumamatkat jäävät valoisan ajan matkoja lyhyemmiksi, myös haavoittamiset vähenevät selvästi. Ampumataidon kohentaminen ja ylläpito vähentää yleensä myös haavoittamisia, kun aseen käsittelyvarmuus ja osumatarkkuus sekä maltti ja harkinta lisääntyvät.

Myös lajintunnistusta tulee harjoitella ennen sorsastuksen alkua. Suomen riistakeskuksen internetsivulla osoitteessa http://www.riista.fi/ löytyy erinomaiset tunnistusmateriaalit niin sorsalintujen kuin hanhienkin tunnistamiseen.

Koirasta korvaamaton hyöty

Koiran käyttö sorsastuksessa on erittäin suositeltavaa ja usein välttämätöntä. Haavoittuneen linnun ja muutoinkin saaliin talteen saaminen helpottuu ratkaisevasti, kun mukana on noutava koira. Aseettomana koiranohjaajana sorsastukseen osallistuva ei tarvitse metsästyskorttia.

Sorsastajan on syytä ottaa huomioon myös muut vesillä liikkujat ja mökeillänsä aikaa viettävät. Riistan ampuminen lähempänä kuin 150 metriä asutusta rakennuksesta on kiellettyä ilman erillistä lupaa.

Lisätietoja:
Suomen riistakeskus, viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 0400 463 943;
Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen riistapäälliköt, ks. yhteystiedot

Sorsalintujen tunnistusmateriaali: http://www.riista.fi/sorsat/
Hanhien tunnistusmateriaali: http://www.riista.fi/hanhet/