Kansalaiset ehdottivat maakuntajärviksi kaikkiaan noin 150 eri järveä. Kilpailun arviointiraati kävi ehdotukset läpi ja asetti kullekin maakunnalle kolme järveä loppukilpailuun, joka käydään tekstiviesti- ja postikorttiäänestyksenä 14.9.–30.9.2011.
Maakuntajärvikilpailu on ollut käynnissä Suomen ympäristökeskuksen perustamalla Järviwiki-sivustolla maaliskuusta lähtien. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa ehdotuksia maakuntien nimikkojärviksi otettiin vastaan verkossa ja postin välityksellä. Ihmiset myös soittivat tai lähettivät sähköpostia. Yhteydenottoja tuli yhteensä noin 500, ja niissä ehdotettiin 151 eri järveä.
Useat finalistit ovat maakuntansa suurimpia järviä
Arviointiraadin asettamista finalisteista merkittävä osa on suuria järviä. Sadasta Suomen suurimmasta järvestä mukana on 36. Alle viiden neliökilometrin järviä kipusi joukkoon kuusi: Inre fjärden, Blomträsket, Nuuksion Pitkäjärvi, Östra och Västra Kyrksundet, Salamajärvi ja Räyringinjärvi.
– Useimmissa maakunnissa suurin kokonaan maakunnan rajojen sisäpuolella sijaitseva järvi pääsi finaaliin. Vain Keski-Suomen suurin järvi Kivijärvi ja Satakunnan Isojärvi puuttuvat finaalista.
– Myös Suomen 7. suurin järvi Orivesi, 8. suurin Haukivesi ja 11. suurin järvemme Puruvesi puuttuvat finaalista. Niiden kohtaloksi koitui se, että ne ovat Suur-Saimaan osia ja ulottuvat kahteen maakuntaan, joissa on muutenkin paljon järviä kisaamassa tittelistä, arviointiraadin puheenjohtaja, johtava hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Kolme jaettua ehdokasta
Maakuntia on 19, mutta loppukilpailuun valittuja järviä vain 54, sillä kolme järveä nimettiin kahden maakunnan finaaliin: Saimaa on ehdolla Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntajärveksi, Päijänne Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen ja Säkylän Pyhäjärvi Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntajärveksi. Jos joku niistä voittaa äänestyksen kummassakin maakunnassaan, saavat maakunnat yhteisen nimikkojärven.
– Myös seitsemän muuta valittua järveä ulottuu kahden maakunnan alueelle, Juojärvi jopa kolmeen. Nämä järvet eivät kuitenkaan yltäneet ehdokkaiksi kuin yhdessä maakunnassa, Kuusisto sanoo.
Finaaliehdokkaiden rannalla sijaitsee kahdeksan maakuntakeskusta, Tampere on jopa kahden finalistin välissä.
Pyhäjärvi on tarjolla kuudessa maakunnassa
Suomen 39 Pyhäjärvestä finaaliin pääsi peräti viisi, yksi jopa kahteen maakuntaan. Kivijärvistä (121 kpl) ehdolla on yksi, samoin Pitkäjärvistä (172 kpl). Sitä vastoin yhtään Saarijärveä (198 kpl) ei loppukilpailussa ole.
Korkeimmalla merenpinnasta sijaitseva finalisti on Kilpisjärvi, 473 metriä. Alimpana on Ahvenanmaan Vandöfjärden, 0,1 metriä. Se voitaisiin tulkita myös merenlahdeksi. Merellinen ehdokas on myös Luodonjärvi, joka on padottu merenlahdista makeavesialtaaksi. Se on joukon ainoa tekojärvi.
– Arviointiraati ei oikein lämmennyt tekojärville. Myös moni voimakkaasti säännöstelty järvi karsiutui loppusuoralla pois, Kuusisto sanoo.
Suomalainen haluaa uida ja kalastaa
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kansalaisilta pyydettiin myös perusteluja ehdotusten tueksi. Yleisimmät perustelut liittyivät uimiseen, kalastamiseen, kulttuuriin ja kauniisiin maisemiin. Maininnat kuten "kalaisa", "upeat hiekkarannat" ja "henkeäsalpaavat maisemat" toistuivat eri muodoissaan monen ehdotetun järven kohdalla.
– Myös luonnontilaisuus ja veden kirkkaus olivat tärkeitä arvoja, mutta vain niillä seuduilla, joilla järvet yleensäkin ovat luonnontilaisia ja kirkasvetisiä. Alueilla, joissa järvet ovat luonnostaan sameavetisiä, ei kirkkauden perään haikailtu, ehdotuksia analysoinut verkkotoimittaja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta selvittää.
Järven erinomainen tila ei ollut ehdoton vaatimus sen enempää kansalaisille kuin arviointiraadillekaan. Finaaliin valituista järvistä 11 on luokiteltu ekologiselta tilaltaan erinomaisiksi, 24 hyviksi, 9 tyydyttäviksi ja yksi, Tuusulanjärvi, vain välttäväksi. Kaikista ei luokittelua ole. Finalistijärvien tilanne vastaa suurin piirtein Suomen järvien tilannetta yleensä, sillä luokitelluista järvistämme noin 73 prosenttia on tilaltaan erinomaisia tai hyviä.
Äänestysohjeet
Äänestä suosikkiasi tekstiviestillä tai postikortilla. Äänestäneiden keskuudesta arvotaan voittaja, joka saa palkinnoksi soutuveneen tai järviristeilyn oman valintansa mukaan. Palkinto luovutetaan keväällä 2012. Yhdellä tekstiviestillä tai postikortilla voi äänestää vain yhtä järveä.
Tekstiviestillä: lähetä tekstiviesti numeroon 173005 muodossa JÄRVI EHDOKKAASINUMERO (esim. JÄRVI 56). Viestin hinta on 0,60 e.
Postikortilla: Merkitse korttiin järven äänestysnumero ja yhteystietosi, jos haluat osallistua arvontaan. Lähetä kortti osoitteeseen: Suomen ympäristökeskus SYKE, Maakuntajärvikilpailu, PL 140, 00251 Helsinki.
Äänestää voi tavallisella postikortilla, mutta valmiiksi painettuja äänestyskortteja voi tilata sähköpostitse Ulla Sonckilta.
Kilpailun sivu Järviwikissä
Maakuntajärvikilpailun järviperustelut
Lisätietoja
Äänestyksen sähköinen juliste A3 ladattavissa täältä (1,35 Mt).
Äänestyskortti ladattavissa täältä (431 kt).
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Verkkotoimittaja Matti Lindholm, SYKE, puh. 0400 148 555, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE, puh. 040 740 2186,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Maakuntajärvikilpailun korttitilaukset Ulla Sonckilta.