Maailman Ruokapäivän teemana on tänä vuonna "Food prices - from crisis to stability" eli ruoan hinnat - kriisistä vakauteen. Maailman maataloustuotantoa tulisi pystyä kasvattamaan 70 % nykytasosta vuoteen 2050 mennessä, jotta ruokaa riittäisi kaikille planeettamme 9 miljardille asukkaalle. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee meidän löytää keinot ruuan hintavaihteluiden hallintaan.
Ruuan hintojen vaihtelut ovat suuri haaste ruokaturvalle kehitysmaissa. Viimeisten kolmen vuoden aikana ruuan maailmanmarkkinahinnoissa on koettu kaksi hintahuippua. Viimeisin hintahuippu vuosina 2010 - 2011 ajoi jälleen arviolta 70 miljoonaa ihmistä köyhyyteen. Ruuan hintavaihteluihin vaikuttavat muun muassa ilmastonmuutos, bioenergian tuotanto, energian hinta, väestölliset tekijät sekä vähäiset investoinnit maatalouteen viimeisten vuosikymmenien aikana. Suurin vaikutus korkeilla hinnoilla ja hintavaihteluilla on kaikkein köyhimpiin kehitysmaiden ihmisiin, joiden tuloista suurin osa menee ruokaan.
Yhteistyöllä ja tutkimuksella tärkeä rooli
Maa- ja metsätalousministeriö järjesti yhdessä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Suomen FAO-toimikunnan kanssa Maailman Ruokapäivän seminaarin 17.10.2011. Suomen FAO-toimikunta on yhteistyöelin ulkoasiainministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön sekä kansalaisjärjestöjen välillä. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua ruokaturvan ja ravitsemusturvan parantamisesta erityisesti kehitysmaissa.
Noin miljardi ihmistä kärsii tälläkin hetkellä nälästä ja aliravitsemuksesta. Kansainvälisen ravitsemuspolitiikan tohtori (PhD) Marjatta Tolvanen-Ojutkangas toi seminaarissa esiin, että ratkaisu aliravitsemukseen ei ole vain ruoan määrän ja laadun lisäys, vaan tarvitaan myös terveellisempää asuinympäristöä, muun muassa puhdasta vettä ja hygieenisempiä saniteettioloja.
Hintojen rajujen vaihteluiden lisäksi satotasojen kasvu on hidastunut merkittävästi viime vuosina, kertoi seminaarissa professori Jyrki Niemi (MTT). Koska ruokaa tarvitaan lisää, on satotasoja nostettava tutkimuksen ja koulutuksen avulla erityisesti kehitysmaissa. Tärkeää on myös ruokajätteen määrän vähentäminen. Kehitysmaissa ruokaa joutuu haaskuuseen etenkin sadonkorjuun jälkeisessä käsittelyssä, kun teollisuusmaissa pääosa jätteestä syntyy jalostamisen jälkeen. Myös tuotannon tehokkuutta olisi mahdollista parantaa, ja lisäksi hyödyntämällä teknologisen kehityksen mahdollisuuksia saisimme satotasoja nostettua.
Valtiosihteeri Risto Artjoki muistutti, että ruoka- ja ravitsemusturvan saavuttamiseksi tarvitaan laajaa yhteiskunnallista politiikkaa, joten eri politiikkasektoreiden yhteistyö on tärkeää.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Anna Santala, p. 040 827 4007
Lisätietoja Maailman Ruokapäivän seminaarista maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan sivuilla:
http://www.helsinki.fi/mmtdk/tutkimus/tiedotteet/2011/111017_ruokapaiva.html
Lisätietoja Maailman Ruokapäivästä FAO:n sivuilla:
http://www.fao.org/getinvolved/worldfoodday/jp/