Ruokakulttuurille uusi professuuri

02.03.2012

Marja Innanen, Johanna Mäkelä ja Jaana Husu-Kallio nostivat maljan uudelle professuurille.

Ruoasta puhuvat nyt kaikki hallitusohjelmasta blogeihin. Suomalaisen kulttuurin päivä oli ruokakulttuurin juhlaa Helsingin yliopiston saatua ruokakulttuurin professuurin. 28.2. järjestetty seminaari kokosi yhteen ruoka-alaa, tiedeyhteisöä ja professuurin rahoittaneita tahoja. Yksi lahjoittajista oli maa- ja metsätalousministeriö.

Ruokakulttuuriprofessuuri on ensimmäinen Suomessa ja maailmanlaajuisestikin harvinainen.
Professuurin myötä ruokakulttuuri halutaan nostaa myös Suomessa muiden kulttuurin alojen rinnalle.

Paikallisuus puhuttaa ruoassa

Luennossaan uusi professori Johanna Mäkelä valotti sitä, kuinka ruokakulttuuri elää ja uudistuu kotien arjessa. Mäkelä huomautti, että monet yhteiskunnalliset keskustelut kiteytyvät ruokapuheessa. Pinnalla ovat terveellisyys, vastuullisuus ja paikallisuus. Jälleen puhutaan myös ruokaturvasta. Merkittävää on keskustelun laaja kaari hallituksen ruokapolitiikasta makkarantekoa esitteleviin blogeihin.

Ruokakulttuurin suuriksi ilmiöiksi Mäkelä listaa kiinnostuksen ruoan alkuperää kohtaan. Esimerkkeinä yhteisöllisyydestä ja yksilöiden voimasta ovat muun muassa Ravintolapäivä tai kumppanuusmaataloutta harjoittava Herttoniemen osuuskunta.

Ruoan kulutuksessa suuntina ovat muun muassa valintojen politisoituminen, alkuperä, tuotannon teknologisoituminen ja "luonnollisuus", ympäristövaikutukset, sosiaalisuus sekä valinnanmahdollisuuksien laaja kirjo.

Ruokavalintoihin vaikuttavia tekijöitä on valtavasti, mikä edellyttää myös ruokakulttuuria edistävien tahojen yhteistyötä. Mäkelä korostaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja keskustelua sidosryhmien kanssa.

Laaja joukko lahjoittajia ruokakulttuurin asialla

Neljän vuoden aikana kertynyt 1,5 miljoonan pääoma mahdollisti pysyvän professuurin perustamisen käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan. Rahoittajina on poikkeuksellisen monta, viitisenkymmentä, yksittäistä tahoa: säätiöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä.

Tilaisuudessa puhuneet lahjoittajien edustajat antoivat kiinnostavia näkökulmia siihen, miksi ruokakulttuurin tukeminen kiinnostaa. E. Ahlström Oy:n hallituksen puheenjohtaja Maria Planting totesi lahjoituksen olevan pikemminkin investointi. Siltä odotetaan korkoa suomalaisen ruokakulttuurin kukoistuksen muodossa etenkin ulkomailla. Helsingin kaupungin näkökulmasta ruoka on vetovoimatekijä, josta hyvän maineen toivotaan kantautuvan suusta suuhun ulkomaille asti.

Anni-Mari Syväniemi MTK:sta painotti yhteistyötä, jolla suomalainen ruokaketju toimii. Syväniemi totesi, että ruokakulttuurin lähettiläiden tehtävänä on kertoa kuluttajille tarinoita siiten, miten ruoka kulkee heinähangosta haarukkaan.

Ministeriö varmisti professuurin

Maa- ja metsätalousministeriön Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelmasta tehty lahjoitus varmisti professuurin perustamisen. Tieto lahjoituksen onnistumisesta tuli viime metreillä kun monen toive alkoi jo hiipua. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion mukaan on kiittäminen silloista ministeri Sirkka-Liisa Anttilaa sekä elintarvikeylitarkastaja Marja Innasta, jotka ottivat asian omakseen. Valmistelutyötä lahjoituksen puolesta tehtiin ministeriössä lähes kaksi vuotta. Muun muassa budjettitekstiä jouduttiin muuttamaan.

Yliopiston pienen juhlasalin puitteisiin soveltuvasti kansliapäällikkö esitteli itsensä agrikulttuuriministeriön edustajana. Hän esitteli ministeriön näkökulman suomalaisen ruoan edistämiseen ja totesi sen olevan kokonaisvaltaista työtä, jossa ovat mukana niin yksilöiden hyvinvointi kuin kestävyys ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Husu-Kallio peräänkuulutti arvostusta ruokaan ja sen tekemiseen. Husu-Kallio totesi, että ruokakulttuurin edellytyksenä on yhdessä syöminen, ja oli iloinen, että se jälleen on muodissa.

Tilaisuudessa jaettiin myös Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston tunnustuspalkinnot, jotka saivat kotitalousneuvoja Hilkka Huttunen, keittiömestari Kim Palhus sekä Pohjois-Karjalan Marttojen piirakkapaja.

Teksti ja kuva: Annukka Lyra

Sivun alkuun