Viljaa käytettiin Suomessa vuoden aikana kaikkiaan 3,1 miljardia kiloa. Tästä vain 14 prosenttia kului ruoaksi. Suurin osa viljasta, miltei 2 miljardia kiloa, käytettiin rehuksi. Rehun ja ruoan lisäksi viljaa tarvittiin siemeneksi sekä teollisuuden tarpeisiin. Viljalajien käytössä on suuria eroja: esimerkiksi rukiista liki 94 prosenttia käytetään ihmisravinnoksi.
Viljaa tuotettiin Suomessa 4 miljardia kiloa, josta vientiin riitti kymmenesosa eli 437 miljoonaa kiloa. Lisäksi viljaa tuotiin melkein 100 miljoonaa kiloa. Valtaosa tästä oli ruista, jota tarvittiin liki 80 miljoonaa kiloa tyydyttämään kotimainen kulutus.
Kotimainen vilja kotieläimille
Ohraa käytettiin rehuksi yli miljardi kiloa, mutta ihmisravinnoksi ainoastaan kuutisen miljoonaa kiloa. Kauraa käytettiin ruoaksi hieman enemmän kuin aikaisemmin, 47 miljoonaa kiloa. Yli 80 prosenttia kaurasadosta - 612 miljoonaa kiloa - kului kuitenkin rehuksi. Viime vuonna myös vehnää käytettiin enemmän rehuksi kuin ruoaksi.
- Voisi sanoa, että kotieläimet syövät pääosin kotimaisen viljan. Tuontiruis taas päätyy ruokapöytiin, kertoo viljataseen koonnut tutkija Anneli Partala Tiken tilastoryhmästä.
Energiakäyttö vielä vähäistä
Teolliseen käyttöön viljaa päätyy yhtä paljon kuin ruoaksi, eli lähes 440 miljoonaa kiloa. Ohrasta peräti neljännes käytettiin teollisuudessa.
- Teollisuudessa viljaa käytetään etanolin, tärkkelyksen sekä maltaiden tuotannossa. Tällä hetkellä etanoli kuluu alkoholi- sekä lääketeollisuuteen, mutta tulevaisuudessa etanolia saatetaan hyödyntää biopolttoaineena, toteaa Partala.
Etanolin käyttömahdollisuuksia arvioidaan muun muassa tuoreessa maa- ja metsätalousministeriön viljastrategiassa. Sen mukaan 10 vuoden kuluttua ohrasta saatettaisiin tuottaa yhtä paljon etanolia kuin maatilarehua. Tällä hetkellä viljan energiakäyttö rajoittuu maatiloilla tapahtuvaan viljan polttoon, joka on noin 10 miljoonaa kiloa.
Lisätietoja
Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, kokoaa viljataseen satovuosittain eli 1.7.2005 - 30.6.2006.
Lisätietoja antaa tutkija Anneli Partala, puh. 020 77 21 376. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@mmmtike.fi.