Suomalainen ruokasektori voi lähteä puolustuksesta hyökkäykseen, kun puhtauden ja laadun lisäksi mukaan otetaan maku. Tätä mieltä on professori Esko Antola, joka puhui Laatuketjun uutis- ja visiopäivässä Helsingissä perjantaina.

"Jos haluamme tehdä Suomesta EU:n ruokapolitiikan suurvallan puhtaiden raaka-aineiden tuottajana, siihen ei riitä tämän asian toistaminen. Tarvitsemme siihen strategian. Strategia ei onnistu, jos emme ota askelta puhtaudesta makuun", totesi Antola.

Antolan mukaan ruoka on korostumassa EU:n politiikassa, ei kuitenkaan makusektorilla vaan ruokapolitiikkana, jolla pyritään vaikuttamaan eurooppalaisten ruokailutottumuksiin terveydellisessä mielessä. Maku tulee hänen mielestään pysymään paikallisena "brändinä".

Antola ehdottaa suomalaisen ruuan "paikkabrändäystä" yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Kaikupohja olisi silloin paljon laajempi. "Scandinavian taste kuulostaa vakuuttavalta ja siihen ihmisten mielessä yhdistyy jo tuotteiden alkuperä."

Tilaisuudessa julkistettiin myös elintarvikeketjun ylemmälle johdolle syksyllä tehdyn kyselyn tuloksia. Kysely kartoitti johtajien tietämystä laatustrategiasta, strategian tavoitteiden tärkeyttä ja yritysten sitoutumista strategiaan. Kilpailukyvyn vahvistaminen nähtiin kaikissa ketjun osissa tärkeimmäksi tavoitteeksi. Tavoitteen ja toteutumisen välillä on kuitenkin vielä iso ero.

"Tahtoa ja sitoutumistakin näyttää siis ruokaketjussa olevan, mutta käytännön teoissa on vielä parantamisen varaa", linjasi tilaisuuden puheenjohtaja ylijohtaja Ilkka Ruska.

Uutis- ja visiopäivässä jaettiin myös Vuoden Maatila -palkinnot. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu, mutta kunniamaininnalla palkittiin kolme yrittäjäpariskuntaa: Taimitarha Timo Korhonen Rautavaaralta, Karvian Hirsirakentajat Karviasta ja Perälän maitotila (Kaija ja Seppo Nivala) Sievistä.

kuva: Prokala