Ruokohelpeä viljellään 100 000 hehtaarilla vuonna 2015, kun energiakasvien viljelyala on nykyisin 17 000 hehtaaria. Näin arvioi maa- ja metsätalousministeriön työryhmä, joka on selvittänyt peltobiomassan, liikenteen biopolttonesteiden ja biokaasun tuotantoa ja käyttöä Suomessa.

Energiakasvien viljelyala on ensi vuonna viisi prosenttia Suomen peltopinta-alasta, jos suunnitellut laitosinvestoinnit toteutuvat ajallaan.

Ruokohelven käyttö suurissa voimalaitoksissa onnistuu seospolttona. Ongelmana työryhmä näkee sopivien murskaus- ja sekoituslaitteiden hankinnan sekä ruokohelpin kuljetuksen. Pienemmissä polttolaitoksissa työryhmä suosittelee kehittämään ruokohelven pelletöintiä ja briketöintiä. Ruokohelven viljelyssä pahin pullonkaula on suuri sadonkorjuuhävikki.

Uusia kasveja energiatuotantoon

Lähitulevaisuudessa ruokohelven rinnalle tulee yhä enemmän myös muita energiakasveja, kuten bioetanolin raaka-aineeksi viljeltävä vilja sekä biodieselin tuotannossa käytettävät öljykasvit.

Kiinnostus lannasta ja biojätteestä tuotetun biokaasun ja siitä jalostetun sähkö- ja lämpöenergian tuottamiseen on selvästi kasvanut. Työryhmän selvityksen mukaan tilan sisäisellä kierrolla toimiva biokaasulaitos kannattaa rakentaa vain suurille kotieläintiloille, jotka käyttävät paljon ostoenergiaa.

Kokeiluhankkeita viljojen olkien käyttöön biopolttoaineena on käynnistynyt. Työryhmän mukaan viljojen suorakylvön yleistyminen puoltaisi oljen hyötykäytön lisäämistä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Taina Vesanto, p. (09) 1605 4240, 040 740 9415; ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, p. (09) 1605 3396, 040 546 9065; erityisavustaja Jouni Lind, p. (09) 1605 3302, 050 521 3305

Kuva: Vapo