Pienestä tilakoosta huolimatta maataloustulo oli Suomessa vuonna 2004 EU-Pohjoismaiden korkein. Tämä selviää MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) julkistamasta uudesta verkkopalvelusta, josta on nähtävillä EU:n maataloustulokset vuosilta 1989 - 2004. Palvelu on osa maa-, puutarha- ja porotalouden kannattavuudesta kertovaa Taloustohtori-verkkopalvelua.
Suomen maataloustulo oli kuitenkin vuonna 2004 vain hiukan EU:n keskiarvon yläpuolella. Mukaan on luettu myös uudet EU-maat.
- Tanskan ja Ruotsin tulostaso oli puolestaan EU:n heikointa, eli sitä ei voida pitää tavoitteena Suomen maatalouden toimintaedellytyksistä neuvoteltaessa, toteaa uudesta verkkopalvelusta vastaava laskentatoimen päällikkö Arto Latukka MTT Taloustutkimuksesta.
Ruotsin ja Tanskan maataloustulot EU:n alhaisimpia
Taloustohtorin tuloksista selviää, että Tanskassa myyntituotot olivat EU-Pohjoismaista korkeimmat, 200 000 euroa ja tuet 22 600 euroa. Ruotsissa myyntituotot olivat 120 500 ja tuet 29 400 euroa ja Suomessa vastaavasti 62 300 ja 41 000 euroa. Tukien osuus kokonaistuotosta eli myyntituottojen ja tukien summasta oli Tanskassa 10, Ruotsissa 20 ja Suomessa 40 prosenttia.
Maatalouden nettoarvonlisäys (farm net value added) oli korkein Tanskassa, 64 000 euroa. Ruotsissa ja Suomessa se oli noin 29 000 euroa. Nettoarvonlisäys jää korvaukseksi omalle ja vieraalle työlle ja pääomalle sekä kiinteisiin vuokriin. Kun nettoarvonlisäyksestä vähennetään vieraiden resurssien käytöstä aiheutuneet kustannukset (palkat, korot ja vuokrat) ja lisätään investointituet, saadaan maataloustulo (family farm income).
Tanskassa maataloustuloa jäi lähinnä suurten palkka- ja korkokulujen vuoksi vain saman verran kuin Ruotsissa, noin 6 500 euroa. Tanskassa viljelyala oli 70 ja Ruotsissa 93 hehtaaria. Suomessa maataloustulo oli 21 000 euroa, vaikka viljelyala oli vain 46 hehtaaria.
Euroopan korkein maataloustulo on Slovakiassa
Maataloustulon tulisi kattaa oman työn ja pääoman käytöstä aiheutuvat kustannukset, jotka vaihtelevat jäsenmaittain. Tanskassa käytettiin 1 800 tuntia omaa työtä (unpaid labour input) ja 480 000 euroa omaa pääomaa (net worth). Ruotsissa omaa työtä oli 2 600 tuntia ja omaa pääomaa selvästi vähemmän, 318 000 euroa. Suomessa omaa työtä oli 2 800 tuntia ja omaa pääomaa 208 000 euroa. Kun nämä arvotetaan kustannuksiksi MTT:n kannattavuuskirjanpidon oman työn ja pääoman palkka- ja korkotavoitteita käyttäen, kannattavuuskerroin jää Tanskassa ja Ruotsissa 0.14:n tasolle, selvästi Suomen 0.46:n tasoa alhaisemmaksi.
Vuonna 2004 maataloustulo oli Slovakiassa suurin, 60 000 euroa. Keskimääräinen maataloustulo EU:ssa oli 18 000 euroa, eli lähes kolminkertainen verrattuna Tanskaan ja Ruotsiin.
- Jos Suomen olosuhdehaittoja kompensoiva tuki kokonaistuottoon suhteutettuna alenisi maataloudeltaan Suomea eteläisemmän jäsenmaan, Ruotsin tasolle, romahtaisi maataloustulo Suomessa negatiiviseksi, -4 500 euroon, Latukka vertaa.
Lisätietoja:
Laskentatoimen päällikkö Arto Latukka, MTT, puh. (09) 5608 6220 ja 0400 752 010, etunimi.sukunimi@mtt.fi.