Toinen Suomen kahdesta metsäluontoneuvojasta, metsätalousinsinööri Antti Tiihonen on työskennellyt Etelä-Savon ympäristökeskuksessa marraskuusta 2006 lähtien. Pesti päättyy tämän vuoden marraskuussa, jonka jälkeen hän palaa entiseen työpaikkaansa Järvi-Savon metsänhoitoyhdistykseen.

Määräaikaisen metsäluontoneuvojan palkkaus on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metsoa, jonka kokeiluvaihe päättyy tämän vuoden lopussa. Tiihosen tehtävänä on markkinoida sitä Metso-ohjelman toimenpiteistä, jossa Metsähallituksen maanmyyntituloilla ostetaan yksityisiltä metsää pysyvään suojeluun.

Työtä Tiihosella riittää, sillä hänen alueensa ulottuu Päijänteeltä itään ja etelään.

Tieto leviää mediassa ja tapaamisissa

Tiihosen tehtävä ei ole ostaa suojelumaata, vaan nimenomaan kertoa vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksista. Tarkoitus on saada metsänomistaja itse tarjoamaan kohdettaan suojeluun. Hän sanoo, että maanomistaja omasta aloitteesta lähtevä suojelutapa on se juttu, miksi hän halusi henkilökohtaisesti lähteä edistämään Metso-ohjelmaa.

"Teen markkinointia pääasiassa kahdella tavalla, lehtijuttujen välityksellä ja metsäammattilaisten neuvonnolla. Neuvon myös suoraan metsänomistajia, kun he ottavat minuun yhteyttä."

Tiihonen käy maastossa arvioimassa maanomistajien suojeluun tarjoamien kohteiden puuston ja luontoarvot. Jos kohde täyttää suojelukriteerit, esittää Tiihonen ympäristöministeriölle sen hankkimista.

Toimenpiteiden ja pykälien viidakko

Tiihonen sanoo, että sekä metsäammattilaisten että metsänomistajien tiedot Metso-ohjelmasta vaihtelevat paljon. Mutkia matkaan tuo se, että ohjelmassa on kokeiltu 17 eri toimenpidettä eri puolilla maata.

"Jos Maaseudun Tulevaisuus kertoo Lounais-Suomessa käytössä olevasta luonnonarvokaupasta, ihmisten on vaikea ymmärtää, että sitä kokeillaan vaan Lounais-Suomessa."

Yksi ongelma on myös pykäläviidakko. Metso-ohjelman kohteissa sovelletaan eri suojelukriteerejä kuin metsälain mukaan suojeltavissa kohteissa. Sitten pitää vielä muistaa, minkä pykälän nojalla mihinkin suojelukohteeseen voi hakea korvausta.

Tiihosen mielestä vielä ei pysty arvioimaan, onko hänen palkkauksellaan saatu lisää tarjouksia suojelukohteista. "Neljän ensimmäisen kuukauteni aikana ei tehty yhtään kauppaa. Yhtenä vuonna suojellaan 100 hehtaarin alue ja seuraavana 20 yhden hehtaarin kohdetta. Tänä vuonna tarjouksia on tullut aika paljon, joten ehkä neuvonnalla on ollut vaikutusta", Tiihonen pohtii.

Teksti: Krista Kimmo