Merimetson kesän 2007 pesimäkannaksi laskettiin noin 8 900 paria 29 yhdyskunnassa. Kannan kasvu viime vuodesta oli 54 %, mikä vastaa edellisvuosien keskiarvoa. Voimakkainta kasvu oli Saaristomerellä, missä pesimäkanta kaksinkertaistui lähes 3 200 pariin. Suomenlahdella kanta kasvoi noin kolmanneksella reiluun 3 000 pariin ja Pohjanlahdella lähes puolella vajaaseen 2 700 pariin. Kahdessa suurimmassa yhdyskunnassa Luvialla ja Nauvossa oli kummassakin lähes tuhat pesää. Uusia pesimäpaikkoja todettiin vain kolme. Suomen ympäristökeskus (SYKE) seuraa merimetsokannan kehittymistä vuosittain.

Useilla merimetsoyhdyskunnilla on käytössään muutama lähekkäinen luoto. Pesimäluotoja havaittiin yhteensä 45 kappaletta. Luotojen keskikoko oli runsas hehtaari ja kokonaispinta-ala 53 hehtaaria. Pesimäkannasta 70 % sijaitsee saariston suojelualueiden luodoilla. Pesimäpaikoista valtaosa on karuilla ulkoluodoilla ja pääosin puissa pesiviä yhdyskuntia on vain muutamia.

Rauhoitetun merimetson pesien tuhoamista havaittiin Suomenlahden Pernajassa ja Merenkurkun Mustasaaressa. Reilun kymmenen vuoden aikana pesien tuhoamista on havaittu kaikilla merialueilla ja lähes puolet yhdyskunnista on ollut häirinnän kohteena.

Uudenkaarlepyyn saariston pesimäluodolle viety hopeakettu aiheutti suurta haittaa linnustoltaan arvokkaan luodon muille lajeille, muttei haitannut juurikaan merimetsojen pesintää. Lainvastaisesta toimesta kärsi mm. uhanalaisen selkälokin merkittävä yhdyskunta, jonka kaikki pesinnät tuhoutuivat.

Merikotkat ovat oppineet hyödyntämään kasvavaa merimetsokantaa. Tammisaaressa ja Dragsfjärdissä merikotkien arvioitiin tuhonneen jopa puolet kahden merimetsoyhdyskunnan pesinnöistä.

Merimetso käyttää ravintonaan pääosin matalien vesialueiden runsaimpia kalalajeja. Ravinnontarve on noin puoli kiloa vuorokaudessa. Tammisaaren ja Dragsfjärdin saariston merimetsoyhdyskuntien seurannassa on pesimäaikaisesta ravinnosta kaksi kolmasosaa koostunut särjestä ja kivinilkasta sekä viidennes ahvenesta. Silakan ja kuhan osuudet ovat vaihdelleet vuosittain kahdesta viiteen prosenttiin.


Lisätietoja:

Ylitarkastaja Timo Asanti, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 1597, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Suunnittelija Pekka Rusanen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 691, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tiedottaja Sirpa Pellinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 7402754, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Artikkelin kuva: Markku Mikkola-Roos, SYKE